Tuotantolaitoksille ei tarvitsisi hakea harkinnanvaraisia lupia, kunhan ne
täyttävät olemassaolevat turvallisuus- ja ympäristömääräykset ja huolehtivat
riittävistä vakuutuksista ja päästö- ja haittamaksuista.
Kunnilla on monia laissa säädettyjä tehtäviä
kuten peruskoulutus, terveydenhuolto, ja toimeentulotuki. Kunnat
eivät yleensä pysty kuitenkaan rahoittamaan näitä pelkällä kunnallisverosta
saamillaan tuloilla, vaan valtio joutuu antamaan kunnille
huomattavia avustuksia. Pitäisikö valtion hoitaa itse pakollisiksi
katsomansa tehtävät ja antaa kunnille täysin vapaat kädet päättää
itse, mitä palveluita haluavat tarjota? Tällöin kunnille ei myöskään
olisi tarpeen maksaa mitään avustuksia. Ääritapauksessa kunta voisi
päättää olla tarjoamatta mitään palveluita ja pitää veroäyrin
nollassa. Kuntien koolla ei myöskään olisi valtion talouden kannalta
enää mitään merkitystä.
Monessa kunnassa venäjänkielinen vähemmistö on suurempi kuin ruotsinkielinen.
Pitäisikö siis esimerkiksi kunnissa, jonka asukkaista vähintään 10% on
venäjänkielisiä, venäjän olla virallinen palvelukieli?
"Artikkelissa kerrotaan, että ryöstöt ja pahoinpitelyt ovat lisääntyneet
kesästä 1999 lähtien. Siinä ei kuitenkaan kerrota ilmeistä syytä tähän
käänteeseen: vuonna 1999 tuli voimaan ulkomaalaislain muutos, jonka
jälkeen prostituutiosta epäillyt ulkomaalaiset on voitu käännyttää maasta.
Ulkomaalaislain prostituutiopykälän takia ulkomaalaiset prostituoidut
ovat käytännössä lainsuojattomia. Karkotuksen välttämiseksi he eivät voi
turvautua poliisin apuun, joten he joutuvat alistumaan
paritusorganisaatioiden valtaan. Mikäli seksipalvelujen ostoa ja/tai
myyntiä kriminalisoidaan, niin sen jälkeen myös suomalaiset
seksityöntekijät voivat joutua samaan asemaan."
Käytäntöä kritisoidaan myös Yhdysvaltain hallituksen ihmiskauppaa
koskevassa
raportissa.
Ote Suomen kohdalta:
"...as police are not trained on victim identification and they deport
foreign prostitutes in almost all cases, trafficked or voluntary. In
general, those facing trafficking situations do not report out of fear of
deportation or of retribution."
Nykyisessä eduskuntavaalijärjestelmässä maa on jaettu vaalipiireihin.
Kustakin vaalipiiristä valitaan tietty määrä edustajia eduskuntaan.
Vaalipiirin äänestäjät voivat äänestää vain oman vaalipiirinsä ehdokkaita.
Järjestelmän tarkoitus on varmistaa, että kukin vaalipiiri on edustettuna
eduskunnassa suhteessa vaalipiirin väestöön.
Järjestelmän varjopuoli on siinä, että äänestäjälle mieluisin ehdokas ei
välttämättä ole hänen omasta vaalipiiristään. Jos vaalipiirit
poistettaisiin, äänestäjät voisivat äänestää haluamaansa ehdokasta
riippumatta siitä, mistä päin maata hän sattuu asumaan.