# | Question | Approval | ||||
---|---|---|---|---|---|---|
1 | Yksilönvapausohjelma | |||||
1.1 | Yksilönvapaudet lähtökohtana | |||||
1.1.1 | Yksilönvapauksiin kuuluu itsemääräämisoikeus silloinkin, kun se on haitaksi henkilön omalle terveydelle. | 100% | ||||
|
Lain on taattava ihmisille mahdollisimman kattavat yksilönvapaudet, jotka mahdollistavat sellaisen toiminnan, joka ei loukkaa muiden vapauksia. Yksilönvapauksia tulee rajoittaa ainoastaan sen ollessa välttämätöntä toisten vapauksien ja oikeuksien suojaamiseksi. Teon kieltämisen perusteeksi ei riitä se, ettei joku pidä siitä. Yksilönvapauksiin kuuluu itsemääräämisoikeus silloinkin, kun se on haitaksi henkilön omalle terveydelle. |
|||||
1.2 | Sananvapaus, verkkoneutraliteetti ja yksityisyys | |||||
1.2.1 | Sananvapaus | |||||
1.2.1.1 | Valtion ei tule edellyttää käyttäjien henkilötietojen rekisteröintiä. | 100% | ||||
|
Jokaisella tulee olla oikeus esiintyä nimettömästi, nimimerkillä, tai omalla nimellään suojatakseen omaa yksityisyyttään ja ilmaisunvapauttaan. Yksittäiset palvelut voivat rajoittaa näitä oikeuksia, mutta se ei kuulu valtion tehtäviin, eikä valtio saa edellyttää käyttäjien henkilötietojen rekisteröintiä. |
|||||
1.2.1.2 | Valtion harjoittama internetin sensurointi on lopetettava. | 100% | ||||
1.2.1.3 | Elokuvien ja videopelien ikärajojen asettamisen on oltava täysin vapaaehtoista. | -% | ||||
|
Elokuvien ja videopelien ikärajojen asettamisen on oltava täysin vapaaehtoista. Pakollinen ikärajajärjestelmä haittaa ennen kaikkea pienten sisällöntuottajien työtä lisäämällä byrokratiataakkaa ja kuluja. Sen sijaan sisällöntuottajia tulisi kannustaa itsesääntelevän toiminnan lisäämiseen.
|
|||||
1.2.2 | Verkkoneutraliteetti | |||||
1.2.2.1 | Linkittäjää ei pidä asettaa vastuuseen linkin sisältämästä aineistosta eikä syyttää sen levittämisestä. | 100% | ||||
1.2.3 | Yksityisyys | |||||
1.2.3.1 | Sähköisessä viestinnässä tulee olla yhtä vahva viestintäsalaisuuden taso kuin muussakin viestinnässä. | 100% | ||||
|
Sähköisen viestinnän käyttö yksityiselämän, liiketalouden ja valtionhallinnon aloilla on lisääntynyt huimasti, ja Suomen yhteiskuntajärjestys ja kansallinen turvallisuus ovat entistä riippuvaisempia juuri sähköisen viestinnän suojasta. Viestintäsalaisuuden tason eli viestinnän luottamuksellisuuden, yksityisyyden ja nimettömyyden takeiden tulee olla samoja sähköisessä ja muussa viestinnässä.
|
|||||
1.2.3.2 | Yleisiä biotunnisterekistereitä (esim. passien sormejälkirekisterit) ei tule kerätä. | 100% | ||||
|
Piraattipuolue vastustaa yleisiä biotunnisterekistereitä, kuten passinhaltijoiden sormenjälkirekisteriä. Kansalaisten säännönmukainen, laajamittainen valvonta johtaa vääjäämättä väärinkäytöksiin, eikä sille ole perusteita vapaassa yhteiskunnassa. Käytössä olevia yleisiä biotunnisterekistereitä ei saa hyödyntää
rikostutkinnassa.
|
|||||
1.2.3.3 | Vakuutusyhtiöillä ei tule olla oikeutta hinnoitella sukupuolen tai muiden yksityisasioiden perusteella | -% | ||||
|
Osa vakuutusyhtiöiden myöntämistä vakuutuksista on luonteeltaan yhteiskunnallisesti merkittäviä joko siksi, että ne ovat pakollisia tai koskevat luonnostaan huomattavan laajoja väestönosia, esimerkkinä sairausvakuutukset. Piraattipuolue edellyttää, että tämäntyyppisiä vakuutuksia myönnetään tasa-arvoisesti ottamatta vakuutuksenottajan sukupuolta huomioon tai loukkaamatta vakuutuksenottajan muitakaan yksityisoikeuksia. |
|||||
1.2.3.4 | Vakuutusyhtiöillä ei tule olla oikeutta vaatia seurantatietoja | -% | ||||
|
Liikennevakuutuksia myöntäessään vakuutusyhtiöillä ei tule olla oikeutta vakuutettavan henkilön tai liikennevälineen seurantatietoihin tai oikeutta vaatia tällaisia tietoja vakuutuksen myöntämisen ehtona tai alennusperusteena. Vakuutuksia, jotka koskevat yksittäisiä arvoesineitä ja ovat luonteeltaan harvinaisempia tai vapaaehtoisia, myöntäessä, saa kuitenkin hinnoitella vakuutettavan esineen vahingoittumisriskin parhaan saatavissa olevan tiedon mukaan. |
|||||
1.2.3.5 | Viestintäsalaisuuden loukkaukset on otettava esille kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa. | -% | ||||
|
Viestintäsalaisuuden ja tietosuojan piiriin kuuluvien tietojen väärinkäyttö on
erityisesti otettava esille kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa. EU:n tulee puolustaa viestintäsalaisuuden korkeaa tasoa.
|
|||||
1.3 | Vapauksien lisääminen | |||||
1.3.1 | Huumeet ja päihteet | |||||
1.3.1.1 | Henkilökohtainen huumeidenkäyttö on dekriminalisoitava. | 100% | ||||
|
Huumausaineiden käyttö ja välitys koskettaa Suomessa päivittäin tuhansia ihmisiä suoraan ja välillisesti. Sosiaali- ja terveyskulut, sekä huumausaineiden kaupan ja niihin liittyvän rikollisuuden torjunta maksavat yhteiskunnallemme huomattavasti puhumattakaan syrjäytymisen ja työttömyyden kustannuksista. Huumausaineiden käytön kohteleminen pelkästään rikosoikeudellisena ongelmana edistää syrjäytymistä, vie poliisin resursseja muista tehtävistä, sekä lisää järjestäytyneen rikollisuuden valtaa ja varallisuutta. Vastuullinen päihdepolitiikka kumpuaa yksilönvapauksista, pyrkien samalla vähentämään yhteisiä haittoja. Piraattipuolue vastustaa kieltolakeja ja kannattaa sen sijaan vaihtoehtoista päihdepolitiikkaa, johon kuuluu vähintään
henkilökohtaisen huumeidenkäytön dekriminalisointi. Alaikäisiltä voi kieltää päihteiden ja huumeiden käytön sekä hallussapidon, muuta heitäkään ei tule rangaista rikosoikeudellisesti. |
|||||
1.3.1.2 | Päihdehoidon ja kuntoutuksen tulee olla vapaaehtoista ja kaikkien saatavilla. | 100% | ||||
|
Käyttäjiä ei tule kohdella rikollisina jos he eivät aiheuta häiriötä muille ihmisille tai ympäristölleen. Myös huumausaineiden käyttäjien ihmisarvoa ja yksityisyyttä tulee kunnioittaa. Yksityinen käyttö tai yksityiseen käyttöön verrattava hallussapitorikos ei saa johtaa kotietsintään. Päihteiden käytön tarkasteleminen lääketieteellis-sosiaalisesta näkökulmasta tuo arvokasta lisätietoa ongelmakäyttöön johtavista taipumuksista, ja näin
edistää kykyä ehkäistä haittoja. Päihdehoitoa ja kuntoutusta tulee kehittää ja sen tulee olla vapaaehtoista, ihmisarvoa kunnioittavaa sekä kaikkien saatavilla.
|
|||||
1.3.1.3 | Erityisesti mietojen alkoholijuomien verotusta tulee keventää sekä myyntirajoituksia purkaa. | 100% | ||||
|
Laaja alkoholin ongelmakäyttö aiheuttaa suurta taakkaa sosiaali- ja terveydenhuollolle. Alkoholiongelmaa on pyritty ohjaamaan erilaisin kohdennetuin rajoituksin sekä verotuksella. Päihteiden erityinen verotus on perusteltua sikäli kuin tarkoitus on kattaa päihteiden käytöstä yhteiskunnalle suoraan koituvia kuluja. Korkea alkoholivero ei ainakaan merkittävästi helpota ongelmaa. Se kannustaa veronkiertoon sekä aiheuttaa sosiaalisia ongelmia, kun ongelmakäyttäjien tapauksessa yhä suurempi osa talouden tuloista ohjautuu päihteisiin. Vastuullista päihdekulttuuria edistetään parhaiten vapaamman lainsäädännön kautta. Tiukat rajoitukset saavat kansalaiset ajattelemaan alkoholia ensisijaisesti humalahakuisesti. Siksi erityisesti mietojen alkoholijuomien verotusta tulee keventää sekä myyntirajoituksia purkaa. |
|||||
1.3.1.4 | Sähkötupakkaan ja nuuskaan liittyvät kiellot tulee poistaa. | 100% | ||||
|
Passiivista tupakointia voisi vähentää voimakkaasti poistamalla sähkötupakkaan ja nuuskaan liittyvät kiellot. Sähkötupakkaa ja siihen tarvittavia nikotiinituotteita sekä nuuskaa tulee saada myydä ja mainostaa kuten mitä tahansa muuta tuotetta. Sähkötupakan tai nuuskan käyttöä ei saa kieltää julkisissa ja julkisluonteisissa tiloissa. Euroopan Unioni on direktiivillä kieltänyt nuuskan myynnin vuonna 1992. Ruotsilla on erityisvapaus EU:n jäsenvaltiona nuuskan myyntiin. Suomen tulee hakea kansallisella tasolla Ruotsin kaltaista erityisvapautta nuuskan myynnin ja maahantuonnin vapauttamiseksi. EU- tasolla Suomen tulee ajaa nuuskan markkinoille saattamisen kieltävän direktiivin kumoamista. |
|||||
1.3.1.5 | Alkoholin myyntimonopoli tulee purkaa. | 100% | ||||
1.3.1.6 | Viinien ja vahvojen oluiden myynti elintarvikekaupoissa tulee sallia. | 100% | ||||
1.3.1.7 | Alkoholin myyntiaikarajoituksista tulee luopua. | 100% | ||||
1.3.2 | Rahapelit | |||||
1.3.2.1 | Rahapelimonopoli tulee purkaa ja sallia vapaa kilpailu alalla. | 100% | ||||
|
Internet mahdollistaa rahapelaamisen valtion rajojen ylitse. Rahapelimonopolia ei tule suojella kieltämällä nettipelejä ja pyrkimällä esimerkiksi suodattamaan niitä. Rahapelimonopoli tulee pikemminkin purkaa ja sallia vapaa kilpailu alalla. Arpajaislain mukaan ulkomaiset rahapeliyhteisöt eivät voi harjoittaa Suomessa suoraa markkinointia, epäsuoraa mainontaa tai myynninedistämistä. Rahapeliyritysten mainonnan ja markkinoinnin esteet tulee purkaa sponsoritoiminnan mahdollistamiseksi. Suomalaisen huippu- urheilun etu on lakkauttaa rahapeliyhtiöiden lailliset monopolit ja sallia rahapeliyhtiöiden sponsoritoiminta. |
|||||
1.3.3 | Asevelvollisuus | |||||
1.3.3.1 | Asepalveluksen tulee olla vapaaehtoista. | 50% | ||||
|
Nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä ei kohtele kansalaisia tasa-arvoisesti eikä miesten pakottaminen palvelukseen vankilan uhalla sovi yksilönvapautta kunnioittavaan valtioon. Siksi asepalvelus tulee muuttaa vapaaehtoiseksi molemmille sukupuolille. Jotta asepalvelusta suorittamaan saadaan riittävästi vapaaehtoisia, tulee siitä saada riittävä korvaus. Lisäksi asepalvelus tule räätälöidä siten että se tukee osaltaan sen suorittaneiden siirtymistä tai paluuta töihin tai opiskelupaikkaan. Piraattipuolue ei hyväksy asepalvelusta suorittavien ajamista taloudellisiin ongelmiin tai vaikeuksiin perheensä elättämisessä. Piraattipuolue kannattaa siirtymistä sukupuolineutraaleihin kutsuntoihin ja varusmiespalveluksen järjestämistä siten, että mahdollisimman moni ikäluokan varusmieskoulutukseen motivoituneista yksilöistä suorittaisi vähintään peruskoulutuskauden. Aseistakieltäytymisestä langetettavista valvonta- ja vapausrangaistuksista tulee luopua. |
|||||
1.3.3.2 | Puolustusvoimia koskevat oikeudenkäynnit tulee järjestää siviilioikeudenkäynteinä rauhan aikana. | 100% | ||||
|
Tuomioistuimistosta tulee poistaa sotilasjäsenet ja kaikki Puolustusvoimia koskevat oikeudenkäynnit tulee järjestää siviilioikeudenkäynteinä rauhan aikana. |
|||||
1.3.4 | Rahankeräys | |||||
1.3.4.1 | Rahankeräyksen luvanvaraisuus tulee poistaa. | 100% | ||||
|
Yksilön perusoikeuksiin tulisi kuulua oikeus kerätä rahaa erilaisiin tarkoituksiin, oli sitten kyse joukkorahoituksesta, yleishyödyllisen toiminnan tukemisesta, niin kutsutuista aikapankeista taikka kerjäämisestä. Rahankeräyslakia tulee uudistaa radikaalisti. Lähtökohtaisesti kerääminen olisi aina sallittua ja siihen puututtaisiin ainoastaan jälkikäteen,
mikäli on syytä epäillä rikollista toimintaa. Lain tulisi kuitenkin velvoittaa ilmoittamaan muun muassa keräyksen laajuudesta, tavoitteista sekä keräystavasta silloin kun keräyksen tuoton odotetaan ylittävän tietyn rajan. Tällöin vaadittaisiin myös tarkka kirjanpito. |
|||||
1.3.5 | Hyvä kuolema | |||||
1.3.5.1 | Yksilöllä tulee olla oikeus avustettuun kuolemaan. | 100% | ||||
|
Yksilöllä tulee olla oikeus avustettuun kuolemaan sellaisissa tilanteissa, joissa terveydentila estää mielekkään elämän elämisen ja parantuminen on käytännössä lääketieteellinen mahdottomuus. Päätöksen on oltava selkeästi yksilön oma, ja sitä tulee tukea lääkärinlausunto terveydentilasta. Aloite ei saa tulla terveydenhuollosta. Avustettu kuolema tulee sallia myös aivotoimintaa vakavasti heikentävien sairauksien ja vammojen kohdalla, mikäli henkilö on tehnyt asiaa koskevan hoitotestamentin ollessaan vielä terve. Erityisesti kohtuuttomat kivut ja vaivat oikeuttaisivat avustetun kuoleman saamisen. Avustetun kuoleman mahdollisuus ei missään nimessä vähennä tarvetta parantaa saattohoitoa ja kehittää parempaa kivunlievitystä. |
|||||
1.3.6 | Seksuaalipalvelut | |||||
1.3.6.1 | Seksuaalipalveluiden myyntiä tai ostoa ei tule rajoittaa. | 100% | ||||
|
Kehollinen itsemääräämisoikeus kattaa seksuaalisuuden harjoittamisen vapaasti silloinkin kun on kyse maksullisten palveluiden myymisestä tai ostamisesta. Seksuaalipalveluiden myynti kuuluu yksilönvapauksien piiriin ja kieltolaki haittaa alan turvallisuutta sekä edistää harmaata taloutta.
|
|||||
1.3.7 | Liikkeiden aukioloajat | |||||
1.3.7.1 | Valtion ei tule säädellä kauppojen, ravintoloiden tai muiden palveluiden aukioloaikoja. | 100% | ||||
|
Valtion ei tule säädellä kauppojen, ravintoloiden tai muiden palveluiden aukioloaikoja. Yrittäjien tulee itse saada määrittää ne kannattavuuden ja työvoiman saatavuuden perusteella. Yrittäjillä tulee olla oikeus vastata kuluttajien tarpeisiin kellonajasta riippumatta. Järjestelystä hyötyvät kaikki: yrittäjät uusien ansaintamahdollisuuksien myötä, kuluttajat palveluiden saatavuuden paranemisen vuoksi ja työntekijät lisääntyvien työtuntien myötä. Yksittäisen ravintolan aukioloaikaa voidaan rajoittaa silloin, jos siitä koituu meluhaittaa naapuruston asukkaille, mutta siitä päättäköön kunta tapauskohtaisesti, ei valtio kaikkien puolesta. |
|||||
1.3.8 | Liiketoiminnan harjoittamisen vapauttaminen | |||||
1.3.8.1 | Taksien, apteekkien ja julkisen liikenteen liiketoiminta vapautettava | 100% | ||||
|
Elinkeinolupien (esim. taksit ja apteekit) tarveharkinnasta ja lukumäärärajoituksista on luovuttava ja alat avattava vapaalle kilpailulle. Elinkeinolupa tulee myöntää jokaiselle jolla on riittävä pätevyys alan yrityksen pyörittämiseen. Samalla taksien hintasäännöstelystä tulee luopua, mutta takseilta voidaan vaatia hintojen pitämistä selkeästi näkyvillä. Liikenneyhtiöille ei myöskään tule myöntää alueellisia monopoleja. Uudenlaisten taksi- ja kimppakyytiliiketoimintamallien toiminta tulee sallia ja lainsäädännölliset esteet poistaa. |
|||||
1.3.9 | Yhdistymisvapaus | |||||
1.3.9.1 | Yhdistysten tulee voida muuttaa sääntöjään ilman virkamieshyväksyntää. | -% | ||||
|
Yhdistysten sääntömuutoksiin liittyvää käytäntöä on muutettava. On yhdistymisvapautta loukkaavaa, että säännöt pitää hyväksyttää virkamiehillä, jotka voivat hylätä ne käytännössä mielivaltaisin perustein. Sääntöjen pitäisi tulla voimaan heti kun yhdistys on ne hyväksynyt. Sääntömuutos tulisi jatkossa vain ilmoittaa Patentti- ja rekisterihallitukselle, joka puuttuisi vain ilmeisiin lainvastaisuuksiin. |
|||||
1.3.10 | Vaihtoehtovaluutat | |||||
1.3.10.1 | Valtion ei pidä estää erilaisten verkkorahojen ja vaihtoehtovaluutoiden käyttöönottoa. | 100% | ||||
1.3.11 | Yksityisyyden suoja liikenteessä | |||||
1.3.11.1 | Kansalaisten liikkumista ei saa seurata ilman tuomioistuimen päätöstä | 100% | ||||
|
Yksityisyyden suojan tulee ulottua myös kansalaisen liikkumiseen. Kansalaisten automaattinen seuraaminen valtion taholta on tapahduttava vain tuomioistuimen päätöksellä. Kansalaisten automaattista ja laajamittaista liikkumisen seuraamista rauhan aikana, esimerkiksi GPS-seurannalla, poliisien rekisterikilpitunnistelaitteistolla, keskinopeuskameroilla, kasvojentunnistustekniikoilla ja muilla elektronisilla laitteilla ja tavoilla ei tule hyväksyä. Lailla ja muilla toimilla on turvattava kansalaisille mielekäs mahdollisuus oleskella ja liikkua vapaa-aikanaan myös ilman yritysten seurantaa. |
|||||
1.4 | Yhdenvertaisuus | |||||
1.4.1 | Yhdenvertaisuus lain edessä | |||||
1.4.1.1 | Lainsäädännöstä tulee poistaa ihmisten jaottelu eri ryhmiin esim. sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen ja vakaumuksen perusteella. | 100% | ||||
|
Yhteiskunnan tulee kohdella kaikkia kansalaisia ja kaikkia asukkaita yhdenvertaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että lainsäädäntö ei erottele täysivaltaisia ihmisiä. Lainsäädännön tehtäviin ei kuulu eriarvoistaa kansalaisia, vaan kaikkien tulee olla yhdenvertaisia lain edessä. Tällä hetkellä näin ei ole, vaan ihmisiä eriarvoistetaan perustuen ryhmiin, joihin hänet katsotaan kuuluvaksi. Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen ja vakaumus. Kansalaisten yhdenvertaisuus voidaan toteuttaa mielekkäästi poistamalla ihmisten lainsäädännöllinen jaottelu. |
|||||
1.4.1.2 | Vähemmistö- ja sukupuolikiintiöistä tulee luopua. | 100% | ||||
|
Yhteiskunnan tulee kohdella kaikkia kansalaisia ja kaikkia asukkaita yhdenvertaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että lainsäädäntö ei erottele täysivaltaisia ihmisiä. Lainsäädännön tehtäviin ei kuulu eriarvoistaa kansalaisia, vaan kaikkien tulee olla yhdenvertaisia lain edessä. Tällä hetkellä näin ei ole, vaan ihmisiä eriarvoistetaan perustuen ryhmiin, joihin hänet katsotaan kuuluvaksi. Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen ja vakaumus. Kansalaisten yhdenvertaisuus voidaan toteuttaa mielekkäästi poistamalla ihmisten lainsäädännöllinen jaottelu. Valtion keskeisiä tehtäviä on varmistaa, että jokainen yksilö voi osallistua päätöksentekoon tasavertaisesta asemasta. Tämä tarkoittaa käytännössä tehokasta ja tasapuolista peruskoulutusta, julkista tiedotusta, ja kohtuullista perusturvaa. Vähemmistö- ja sukupuolikiintiöt eivät ole perusteltu keino viedä yhteiskuntaa tasa-arvoisemmaksi, vaan usein ne pikemminkin ylläpitävät syrjiviä asenteita ja estävät tasa-arvon toteutumisen. |
|||||
1.4.2 | Seksuaalisuus ja avioliitto | |||||
1.4.2.1 | Avioliittolaki tulee muuttaa sukupuoli- ja määräneutraaliksi. | 100% | ||||
|
Seksuaalinen identiteetti on ollut kautta historian oleellinen syrjintää ja ennakkoluuloja nostattava tekijä. Kulttuurilliset ennakkoluulot ja lainsäädännöllinen eriarvoisuus kulkevat käsi kädessä. Sukupuolisidonnainen avioliittolaki ja siihen liittyvät oikeudet saattavat seksuaalivähemmistöjä eriarvoiseen asemaan muuhun väestöön nähden. Avioliittolain muuttaminen sukupuoli- ja määräneutraaliksi ratkaisisi tämän ongelman. Vielä parempi ja kattavampi ratkaisu olisi käsitellä kaikkia rekisteröityjä parisuhteita yhdenvertaisina "rekisteröityinä suhteina" laissa. Historiallisesti ja uskonnollisesti värittynyt avioliittokäsite voitaisiin jättää lainsäädännön ulkopuolelle yhdistyksille ja kirkollisille instituutioille. |
|||||
1.4.2.2 | Avoliitto-käsite tulee poistaa lainsäädännöstä. | 100% | ||||
1.4.3 | Sukupuoli | |||||
1.4.3.1 | Valtion ei tule vaatia sukupuolen määrittelyä. | 100% | ||||
|
Ei ole kohtuullisia perusteita ylläpitää ja vahvistaa tiukkoja yhteiskunnallisia sukupuolikategorioita. Valtion ei tarvitse tietää yksilön sukupuolta tai seksuaalisuutta eikä näitä tule merkitä mihinkään rekisteriin ellei kansalainen itse pyydä. Henkilötunnusjärjestelmä on muutettava sellaiseksi, ettei siitä voi päätellä sukupuolta. |
|||||
1.4.3.2 | Sukupuolen korjaamiseen ei tule liittyä avioero- tai sterilisaatiovaatimuksia. | 100% | ||||
|
Sukupuolen korjaamisen ei pitäisi kuulua valtiolle mitenkään eikä sitä saa hankaloittaa esimerkiksi avioero- tai sterilisaatiovaatimuksilla. Myös vanhemmuudesta tulee poistaa sukupuolisidonnaisuus. |
|||||
1.4.4 | Katsomus | |||||
1.4.4.1 | Kirkko ja valtio tulee erottaa. | 100% | ||||
|
Suomessa uskonnolliset ennakkoluulot ovat yhä merkittävä ongelma, joka vaikuttaa eri väestönryhmien arkeen. Valtion on kunnioitettava uskonnonvapautta. Valtio ei saa estää tai suosia mitään uskontoja. Piraattipuolue kannattaa kirkon ja valtion erottamista.
|
|||||
1.4.4.2 | Kouluopetuksen tulee olla yhtenäistä uskonnollisesta vakaumuksesta riippumatta. | 100% | ||||
|
Vanhemmilla on luonnollisesti suuri rooli lapsen maailmankatsomuksen muodostumisessa. Tätä rooli ei tule aiheetta korostaa siten, että lasta kohdellaan vanhempiensa uskonnon mukaan eri tavalla kuin muita. Esimerkiksi koulussa oppisisältöjen tulisi tästä syystä olla yhtenevät uskonnollisesta taustasta riippumatta.
|
|||||
1.4.4.3 | Pienten lasten liittämisestä virallisiksi jäseniksi uskonnollisiin yhdyskuntiin on luovuttava. | 100% | ||||
|
Kirkkoja ja uskonnollisia yhdyskuntia on kohdeltava liittymisen ja eroamisen osalta samalla tavalla kuin tavallisia yhdistyksiä. Pienten lasten liittämisestä virallisiksi jäseniksi kirkkoihin ja uskonnollisiin yhdyskuntiin on luovuttava. Tämä ei estä symbolisten kaste- ja vastaavien rituaalien suorittamista.
|
|||||
1.4.4.4 | Poikalasten rituaalinen ympärileikkaus on kriminalisoitava. | 100% | ||||
|
Uskonnonvapaus ei merkitse, että uskonnon ja omantunnon vapauteen vedoten voitaisiin loukata ihmisoikeuksia tai ihmisarvoa. Tämän vuoksi esimerkiksi poikalasten rituaalinen ympärileikkaus on kriminalisoitava.
|
|||||
1.5 | Oikeusturva | |||||
1.5.1 | Suomeen on perustettava eduskunnasta itsenäinen perustuslakituomioistuin. | -% | ||||
|
Suomeen on perustettava eduskunnasta itsenäinen perustuslakituomioistuin, joka tulkitsee ja valvoo muiden lakien perustuslaillisuutta. Se ei kuitenkaan korvaa eduskunnan perustuslakivaliokuntaa, joka edelleen valvoo lakien perustuslaillisuutta lain säätämisvaiheessa. Perustuslainmukaisuutta tulee tutkia kaikissa tuomioistuinkäsittelyissä. |
|||||
2 | Tietoyhteiskuntaohjelma | |||||
2.1 | Tekijänoikeudet ja patentit | |||||
2.1.1 | Hyvitysmaksut tulee poistaa | 100% | ||||
|
Hyvitysmaksu (entinen kasettimaksu) maksetaan nykyään lähes kaikista tallennusmedioista kuten tyhjistä CD- ja DVD-levyistä ja kovalevyistä. |
|||||
2.1.2 | Kaupallisen kopioinnin ja käytön tekijänoikeussuojaa on lyhennettävä enintään kymmeneen vuoteen teoksen julkaisusta. | 100% | ||||
|
Yksikään elokuvastudio tai levy-yhtiö ei perusta sijoituspäätöksiään toiveelle voitosta yli sadan vuoden
kuluttua tulevaisuudessa. Koska aineettomien hyödykkeiden tuotto tulee suurelta osin jo pian julkaisun
jälkeen, kaupallisen kopioinnin ja käytön tekijänoikeussuojaa on lyhennettävä enintään kymmeneen
vuoteen teoksen julkaisusta.
|
|||||
2.1.3 | Kaiken teosten epäkaupallisen kopioinnin, levittämisen ja muun käytön on oltava vapaata teoksen julkaisuhetkestä lähtien. | 100% | ||||
|
Kaiken teosten epäkaupallisen kopioinnin, levittämisen ja muun käytön on oltava vapaata teoksen julkaisuhetkestä lähtien. Piraattipuolue uskoo tiedon ja kulttuurin mahdollisimman laajan leviämisen edistävän ihmiskunnan henkistä ja materiaalista hyvinvointia.
|
|||||
2.1.4 | Verkkopalveluita ei tule sensuroida epäillyn tekijänoikeuksien loukkaamisen perusteella. | 100% | ||||
|
Rikosoikeudelliset rangaistukset ja kohtuuttomat vahingonkorvaukset teosten luvattomasta epäkaupallisesta käytöstä on poistettava. Lisäksi on kumottava säännökset, jotka tällä hetkellä mahdollistavat verkkopalvelujen sensuroimisen epäillyn tekijänoikeuksien loukkaamisen perusteella. Nämä muutokset voidaan tehdä EU-säännösten ja kansainvälisten sopimusten puitteissa. |
|||||
2.1.5 | Nykyinen patenttijärjestelmä tulee lakkauttaa. | 100% | ||||
|
Nykyiselle patenttijärjestelmälle ei ole perusteita nyky-yhteiskunnassa, joten se tulee lakkauttaa. Patentit eivät enää suojaa yksittäisen keksijän luomusta tai toimeentuloa, vaan niitä käytetään ennemminkin pienyrittäjien toiminnan tukahduttamiseen ja kehityksen estämiseen. Turhan patentin myöntäminen vaikeuttaa muiden kehitystyötä ja heikentää kilpailua. Patentit estävät optimaalisten teknisten ratkaisujen tekemistä uusissa tuotteissa. Lääkepatentit tappavat kehitysmaissa päivittäin lisensoinnin kalleuden vuoksi. Ihmisten terveyttä ja elintasoa parantavat keksinnöt lääkkeiden kehittelyssä uhkaavat patenttien vuoksi jäädä hyödyntämättä. Piraattipuolueilla on järkevä ja rakentava vaihtoehto lääkepatenteille, joka, paitsi ratkaisisi lääkepatenttien ongelmat, myös antaisi enemmän rahaa lääketutkimukseen leikaten julkisen sektorin lääkekustannukset puoleen. Haluamme keskustella tästä Euroopan tasolla. Myöskään geenipatentteja ei tulevaisuudessakaan tule tunnustaa. Piraattipuolueen ajaman uudistetun tekijänoikeusjärjestelmän ohjelmistokehittäjille tarjoama suoja on riittävä. |
|||||
2.2 | Avoin hallinto ja demokratian kehittäminen | |||||
2.2.1 | Suojelupoliisin tulee jälkikäteen ilmoittaa vakoilusta vakoilun kohteelle. | 100% | ||||
2.2.2 | Kesäjasta tulee luopua. | 100% | ||||
|
Kesäaikaan ja siitä pois siirtyminen aiheuttaa lukuisten teknisten ongelmien ja siirroista johtuvien sekaannusten lisäksi vaikeuksia myös unirytmien sovittamisessa. Koko järjestely on kyseenalainen ja sen sijaan tulisi pyrkiä esimerkiksi työaikojen joustavuuden kasvattamiseen. Piraattipuolue haluaa poistaa kesäaikajärjestelmän käytöstä EU-tasolla, jossa nykyinen Suomen käyttämä järjestelmä on määritetty.
|
|||||
2.2.3 | Puoluetuki tulee muuttaa ääniperusteiseksi. | 100% | ||||
|
Puoluetukea maksetaan nykyään tietty määrä kutakin kansanedustajapaikkaa kohti. Piraattipuolue haluaa muuttaa puoluetuen sellaiseksi, että nykyinen puoluetuki jaettaisiin saatujen äänien perustella. Puoluetukea on maksettava myös eduskunnan ulkopuolisille puolueille, toisin kuin nykyään. Tällöin yksikään ääni ei menisi hukkaan vaan parantaisi vähintään puolueen taloudellista asemaa. Kaikille vaaleissa ehdokkaita asettaville ryhmille on annettava rahallista tukea vaalijulisteiden hankkimiseen sekä yleiseen vaalikampanjointiin. Lisäksi kaikille vaaleissa ehdokkaita asettaville ryhmille on annettava enemmän tilaisuuksia olla tasavertaisesti esillä Yleisradion ohjelmissa. Uusien puolueiden menestymismahdollisuuksia ei saa rajoittaa jättämällä ne vaaliaikaan huomiotta eikä keinotekoisten vaalikynnysten luomisella ja ylläpitämisellä. |
|||||
2.2.4 | Äänioikeusikäraja tulee alentaa 16 vuoteen. | 100% | ||||
|
Piraattipuolue kannattaa äänioikeusikärajan alentamista 16 vuoteen kaikissa vaaleissa. Suomessa äänioikeus on tällä hetkellä myös niillä 18 vuotta täyttäneillä, jotka on vammaisuuden tai terveydellisten syiden vuoksi julistettu vajaavaltaisiksi, eikä 16-17-vuotiaiden kyky ymmärtää yhteiskunnallisia kysmyksiä ole tätä erityisryhmää heikompi. |
|||||
2.2.5 | Kansalaisaloitteiden allekirjoitusten alaraja tulee laskea 20 000:een. | 100% | ||||
|
Kansalaisaloitteelta edellytetty allekirjoitusten määrä, 50 000 eli noin 1,2 % äänioikeutetuista, on suhteellisesti korkeampi kuin eräissä muissa maissa, joissa aloitekäytännöt ovat osoittautuneet toimiviksi. Piraattipuolue pitää vaadittavaa allekirjoitusten vähimmäismäärää liian suurena. Sopivampi määrä olisi 20 000 eli noin 0,5 % äänioikeutetuista.
|
|||||
2.2.6 | Konkreettista lakimuutosta esittävät kansalaisaloitteet on aina vietävä eduskunnan täysistuntoon äänestykseen. | 100% | ||||
2.2.7 | Kansanäänestysaloite: Jos 50 000 kansalaista vaatii kansanäänestystä, se on järjestettävä | 100% | ||||
|
Lisäksi on otettava käyttöön kansanäänestysaloite, joka velvoittaa viranomaisia järjestämään kansanäänestyksen aloitteessa esitetystä asiasta, mikäli vähintään 50 000 kansalaista sitä vaatii. |
|||||
2.2.8 | Kansalaiskysymys: Ministerin on vastattava kysymykseen, jos 2000 kansalaista sitä vaatii | 100% | ||||
|
Piraattipuolue esittää käyttöön otettavaksi kansalaiskysymystä. Kansalaiskysymys olisi samanlainen kuin kansanedustajan tekemä kirjallinen kysymys, josta säädetään perustuslain 45 §:ssä. Kysymys koskisi tietyn ministerin toimialaa. Kysymyksen voisi tehdä 2 000 äänioikeutettua Suomen kansalaista ja asianomaisen
ministerin olisi vastattava siihen kuten kansanedustajan kirjalliseen kysymykseen. Tällainen kysymysmenettely loisi uudenlaista vuorovaikutteisuutta hallituksen ja kansalaisten välille. Se olisi kansalaisille hyödyllinen tapa saada tietoa hallituksen näkemyksistä ajankohtaisten asioiden suhteen.
|
|||||
2.2.9 | Kuntatasolla tulee ottaa käyttöön kuntalaiskysymys. | 100% | ||||
2.2.10 | Verkkoäänestystä ei tule ottaa tällä hetkellä käyttöön. | -% | ||||
|
Piraattipuolue katsoo ettei verkkoäänestystä voi tällä hetkellä toteuttaa riittävän turvallisesti, että sitä voisi käyttää valtakunnallisissa vaaleissa. |
|||||
2.2.11 | Jos verkkoäänestys otetaan käyttöön, sen tulee olla tehty avoimella lähdekoodilla eikä se saa olla ainoa äänestystapa. | 100% | ||||
|
Mikäli verkkoäänestystä kuitenkin päätetään kokeilla, tulisi kokeilu aloittaa ulkomailla asuvista suomalaisista, joiden käytännön äänestysmahdollisuuksia verkkoäänestys parantaisi eniten. Tällöin verkkoäänestys tulee toteuttaa avoimella lähdekoodilla, sekä järjestelmä tulee voida tarkastaa kaikkien vaaleihin osallistuvien puolueiden toimesta. Verkkoäänestyksen ei pidä olla ainoa mahdollinen äänestystapa. |
|||||
2.3 | Ohjelmistohankkeet | |||||
2.3.1 | Julkishallinnon tulee käyttää omissa palveluissaan ja viestinnässään ainoastaan avoimiin standardeihin perustuvia rajapintoja ja tiedostomuotoja. | 50% | ||||
|
Tämä ei estä suljettujen ohjelmistojen käyttöä, mutta mahdollistaa yhteistoiminnan muiden ohjelmistojen kanssa. Lisäksi se mahdollistaa pitkäaikaisen tuen myös alkuperäisen ohjelmistotoimittajan lopettaessa tuotteen tukemisen. |
|||||
2.3.2 | Julkisrahoitteisen ohjelmakoodin ja ohjelmistokehityksen tulee olla avointa. | 100% | ||||
|
Avoin ohjelmistokehitys tarkoittaa hankkeiden valmistelua ja toteutusta siten, että kuka tahansa voi seurata kehitystä ja periaatteessa myös osallistua siihen heti alusta alkaen. Malli eroaa radikaalisti julkishallinnon nykyisten ohjelmistotoimittajien suosimasta mallista, jossa edes tilaajalla ei ole pääsyä kehitysprosessiin ja toimittaja pystyy estämään kilpailijoidensa osallistumisen liike- ja ammattisalaisuuksiin vetoamalla. Tällöin järjestelmään ei voida tilata muutoksia tai jatkokehitystä muualta kuin alkuperäiseltä toimittajalta. Piraattipuolue pitää ehdottoman tärkeänä paitsi julkisrahoitteisten ohjelmakoodien avoimuutta, myös itse kehitysprosessin täydellistä läpinäkyvyyttä. Vain näin voidaan taata vapaa kilpailu ja järjestelmien laadukas toteutus. Ohjelmakoodien avoimuus mahdollistaa myös järjestelmien uudelleenkäytön sekä muissa julkisen sektorin projekteissa että yksityisellä sektorilla. Tällöin veronmaksajat eivät joudu maksamaan samasta työstä useaan kertaan. |
|||||
2.4 | Tieto ja tutkimus | |||||
2.4.1 | Verovaroilla luotujen teosten ja tieteellisen tutkimustiedon tulee olla kaikkien vapaasti käytettävissä. | 100% | ||||
|
Internet on avannut entistä laajemmat mahdollisuudet olemassaolevan tiedon käyttöön. Varsinkin verovaroilla tuotettu tieto on jo kertaalleen kansalaisten maksamaa ja siten kuuluu luonnollisesti kaikkien hyödynnettäväksi. Viranomaisten tuottaman tiedon ja julkisrahoitteisten tutkimustulosten ympärille voisi syntyä nykyistä huomattavasti kukoistavampaa liiketoimintaa, mikäli tiedon käyttöä vapautettaisiin.
|
|||||
2.4.2 | Julkinen tutkimusrahoitus pitää aina myöntää vertaisarvioidun ja avoimen kilpailutuksen perusteella. | 50% | ||||
|
ulkisten tahojen harjoittaman tieteellisen tutkimuksen on oltava vapaata ja riippumatonta. Valtio ja yksityiset rahoittajat eivät saa käyttää rahoitusta epäasiallisena painostuskeinona tutkimusohjelmien, -suuntauksien ja -kohteiden valinnassa tai tulosten julkaisemisessa. Julkinen tutkimusrahoitus pitää aina
myöntää vertaisarvioidun ja avoimen kilpailutuksen perusteella. Muunlaista julkista tutkimusrahoitusta ei tule myöntää. |
|||||
2.4.3 | Valtion taiderahoituksessa ei pidä asettaa taiteelle ideologisia tai esteettisiä rajoitteita tai vaatimuksia. | 100% | ||||
|
Myönnettäessä rahoitusta taiteelle on arvioitava ainoastaan toiminnan tehokkuutta, tuloksellisuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
|
|||||
2.5 | Opetus tietoyhteiskunnassa | |||||
2.5.1 | Kaiken julkisella rahoituksella tuotetun oppimateriaalin tulee olla vapaasti käytettävissä ja jatkokehitettävissä ilman tekijänoikeudellisia rajoituksia. | 100% | ||||
2.5.2 | Oppisisällöt eivät saa vääristellä tieteellistä tutkimustietoa. | 100% | ||||
|
Uskonnollisia kouluja, joissa opetetaan tieteen kanssa ristiriitaista tietoa, ei tule hyväksyä oppivelvollisuuden suorittamiseen kelpaaviksi kouluiksi.
|
|||||
2.5.3 | Opiskelun oppimateriaaleineen tulee olla maksutonta kaikilla oppiasteilla. | 100% | ||||
|
Tästä syystä opetuksen tukena tulee suosia ensisijaisesti avointa sisältöä.
|
|||||
2.5.4 | Filosofia on otettava kouluihin oppiaineeksi alaluokilta lähtien. | 100% | ||||
|
Kouluissa opetellaan taitoja, joiksi perinteisesti on mielletty esimerkiksi kielitaito ja taitoaineet. Myös ajattelu pitäisi nähdä taitona, jota on syytä opettaa ja kehittää. Lapset pohtivat usein filosofisluonteisia kysymyksiä, ja tätä luovaa ajattelua tulisi koulussa ruokkia. Filosofia eli ajattelutaito on otettava kouluihin oppiaineeksi alaluokilta lähtien.
Ihminen, joka osaa tunnistaa virheitä ja vääristymiä omassaan ja muiden ajattelussa, ei joudu yhtä helposti erilaisten huijareiden ja helppoja ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin tarjoavien epärehellisten ideologioiden vietäväksi kuin muut. Ajattelutaidot auttavat erottamaan asiallisen tiedon epäasiallisesta. Nämä taidot ovat nyky-yhteiskunnassa erittäin tärkeitä. |
|||||
2.5.5 | Media- ja mainoslukutaitoa, psykologiaa ja sosiaalista kanssakäymistä tulee opettaa jo peruskoulun alaluokilla. | -% | ||||
|
Elämme informaatioyhteiskunnassa, jossa tarve ymmärtää viestinnän syitä ja vaikutuksia on tärkeää. Viestit ohjaavat yksilöitä tahattomasti, mutta viestinnällä myös pyritään ohjaamaan ihmisten valintoja ja mielipiteitä. Terveet kanssakäymis- ja neuvottelutaidot, sekä ihmismielen tuntemus kasvattaa yksilöissä yhteistyökykyä ja itsevarmuutta. Täten media- ja mainoslukutaitoa, psykologiaa sekä sosiaalista kanssakäymistä koskevalla opetuksella ja kasvatuksella tulee olla riittävästi painoarvoa jo peruskoulun alaluokilta lähtien. |
|||||
2.5.6 | Toisen kotimaisen kielen opiskelun tulee olla kaikilla oppiasteilla vapaaehtoista. | 100% | ||||
|
Valinnanmahdollisuuksia on korostettava myös kielten opetuksessa. Ruotsin kielen pakollisuutta ei ole mielekästä ylläpitää. Toisen kotimaisen kielen opiskelun tulee olla kaikilla oppiasteilla vapaaehtoista. Jatkossakin peruskoulussa opiskeltaisiin äidinkielen lisäksi vähintään kahta muuta kieltä, joista
ensimmäinen alkaisi 2. luokalla ja toinen valinnaisesti joko jo 4. luokalla tai viimeistään 6. luokalla. Jos äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, opiskelee oppilas mahdollisuuksien mukaan myös äidinkieltään. Tällainen oppilas olisi vapautettu toisen vieraan kielen opiskelusta
|
|||||
2.5.7 | Uskonnon opetus erillisenä oppiaineena tulee lopettaa. | 100% | ||||
|
Uskonto ja elämänkatsomustieto poistetaan kouluaineiden joukosta. Historiasta muodostetaan uusi aine "historia ja kulttuurit", jossa painotetaan historian lisäksi erilaisten nykykulttuurien tuntemusta. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon tuntimäärä ja oppisisältö jaetaan filosofian ja historian ja kulttuurin kesken. |
|||||
3 | Talous-, kunta- ja perusturvaohjelma | |||||
3.1 | Taloudellinen vakaus ja kasvu | |||||
3.1.1 | Perustuslakiin tulee lisätä tasapainotettu budjettivaatimus, joka velvoittaa päättäjiä pitämään valtion tulot ja menot yhtäsuurina. | -% | ||||
|
Valtion jatkuva velkaantuminen on kestämätön tilanne. Perustuslakiin tulee lisätä tasapainotettu budjettivaatimus, joka velvoittaa päättäjiä pitämään valtion tulot ja menot yhtäsuurina. |
|||||
3.1.2 | Suorista yritystuista, mukaan lukien kansalliset maataloustuet, on pääosin luovuttava. | 50% | ||||
|
Yritystuet aiheuttavat tehottomuutta, ovat kuluttajien kannalta vahingollisia ja altistavat korruptiolle. Maataloustuet ovat täysin liioiteltuja verrattuna alan painoarvoon nykyaikaisessa taloudessa. Poistamalla suurin osa yritystuista ja kansallisista maataloustuista saavutettaisiin merkittävät säästöt.
|
|||||
3.1.3 | Yritysten verotusta on yksinkertaistettava poistamalla erilaisia verovähennyksiä. | 100% | ||||
|
Tästä yrityksille koituva verojen kohoaminen on korvattava veroprosentteja vastaavasti alentamalla.
|
|||||
3.1.4 | Vain yrityksistä ulos jaettua rahaa tulee verottaa. | 100% | ||||
|
Yritysverotuksessa on siirryttävä yksinkertaisempaan malliin, jossa verotetaan vain ulos jaettua rahaa. Tämä kannustaa tehokkaampaan ja järkevämpään toimintaan.
|
|||||
3.1.5 | Myös yksityishenkilöiden verotuksesta on pyrittävä poistamaan verovähennyksiä. | 100% | ||||
3.1.6 | Henkilökohtainen konkurssi on tehtävä mahdolliseksi. | 100% | ||||
3.1.7 | Kansalaisten virastoissa jonottamiseen käyttämälle ajalle on laskettava tuntihinta. | -% | ||||
|
Tällä hetkellä kansalaisen aika on ilmaista. Siitä seuraa, että erilaisia palveluja (yksityisiä ja yhteiskunnan) suunniteltaessa optimointi tapahtuu palveluja tarjoavan organisaation näkökulmasta. Jotta esimerkiksi vahingonkorvaustapauksissa kaikkien osapuolten kärsimät vahingot tulevat tasavertaiseen tarkasteluun, kansalaisten omalle ajalle on lainsäädännössä säädettävä nimetty, kohtuullinen, elinkustannusindeksillä vuosttain tarkistettava perustuntihinta. Sen suuruus voisi olla esimerkiksi 10 euroa tunnilta vuonna 2014. Tämä perustuntihinta ei korvaisi laskelmissa esimerkiksi menetettyjä ansiotuloja, vaan sitä sovellettaisin mikäli ansiotuloja ei olisi tai ansiotulot olisivat tuota perustuntihintaa pienemmät. Perustuntihinta toimisi tehokkaana työkaluna myös esimerkiksi palvelu-, liikenne-, yhdyskunta- ja yhteiskuntasuunnittelussa.
|
|||||
3.2 | Perustulo | |||||
3.2.1 | Sosiaaliturvan tulee pääosin perustua kaikkien kansalaisten vastikkeettomaan perustuloon. | 100% | ||||
|
Sosiaaliturvan tulee pääosin perustua kaikkien kansalaisten vastikkeettomaan perustuloon, joka mahdollistaa kohtuullisen elintason ja kannustaa hankkimaan ylimääräisiä tuloja. Perustulo ei vaadi merkittävästi ylimääräistä julkista rahoitusta, sillä tuki korvaa suuren osan nykyisistä tuista. Perustulo helpottaa erityisesti epäsäännöllisten tulojen saajia kuten pienyrittäjiä, opiskelijoita ja pätkätyöläisiä, sillä tulojen saanti ei leikkaisi perusturvaa tai edellyttäisi tukien uudelleen anomisia, kuten nykyisessä järjestelmässä, vaan kaikki palkkatulo kasvattaisi käteen jäävää summaa. Sosiaaliturvan asiakkaiden tilitietojen järjestelmällistä tutkimista ei voida hyväksyä, sillä se loukkaa räikeästi yksityisyydensuojaa. Perustulon käyttöönotto vähentää tarpeetonta byrokratiaa ja yksityisasioiden ruotimista. Piraattipuolue kannattaa perustulojärjestelmän käyttöönottoa usean vuoden kestävänä siirtymäaikana, jossa vähitellen siirretään osia opintotuesta, perustoimeentulotuki, työmarkkinatuki, peruspäiväraha, kansaneläke ja asumistuki perustulon piiriin. Perustulon rahamäärä tulee määräytymään sen mukaan, millainen taso osoittautuu riittäväksi sitä nostavien toimeentulolle ja parhaiten edistää työmarkkinoiden toimivuutta. Byrokratian vähentämiseksi jo ennen perustuloon siirtymistä korvataan opintotuen asumislisä ja eläkkeensaajan asumistuki yleisellä asumistuella. Lähtökohtana tulee olla nykyinen perustoimeentuloturvan taso. Lapsilisät tulee säilyttää erillisinä. Perustulo ei vaikuttaisi ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. |
|||||
3.3 | Parempi palvelurakenneuudistus | |||||
3.3.1 | Kunnille on sallittava liikkumavaraa kokeilla erilaisia käytäntöjä, jolloin parhaimmat käytännöt leviävät muihin kuntiin. | 50% | ||||
|
Ei ole yhtä oikeankokoista kuntaa, eikä yhtä oikeaa kuntamallia. Suomessa on kaiken kokoisia kuntia, jotka hoitavat asiat hyvin ja kestävästi. Sosiaali-, terveys- tai muidenkaan palveluiden järjestämistä ei pidä ylhäältä päin pakottaa yhteen muottiin. Kunnille on sallittava liikkumavaraa kokeilla erilaisia käytäntöjä, jolloin parhaimmat käytännöt leviävät muihin kuntiin. Tämä merkitsisi, ettei palvelutaso olisi kaikkialla täysin yhdenmukainen, mutta toisaalta palvelutason parantaminen olisi aina mahdollista omaksumalla
toisilta kunnilta hyviksi osoittautuneita käytäntöjä. |
|||||
3.3.2 | Meneillään olevaa palvelurakenneuudistusta ei pidä toteuttaa hallituksen esittämän mallin mukaisesti. | 0% | ||||
|
Meneillään olevaa palvelurakenneuudistusta ei pidä toteuttaa hallituksen esittämän mallin mukaisesti, sillä esityksessä on lukuisia ongelmia. Niin kutsutussa vastuukuntamallissa vastuukunta saisi käytännössä kaiken vallan päättää myös naapurikuntiensa sosiaali- ja terveydenhuollosta. Kuntien pakottaminen tällaiseen malliin loukkaisi perustuslaissa turvattua kuntien itsehallintoa. |
|||||
3.3.3 | Kuntien tulee voida halutessaan liittyä maakuntahallintoon. | -% | ||||
|
Piraattipuolue esittää siirtymistä maakuntahallintoon, johon kunnat voisivat liittyä vapaaehtoiselta pohjalta. Maakuntahallintoon kuuluisi suorilla vaaleilla kunnallisvaalien yhteydessä valittu maakuntavaltuusto Kainuun hallintokokeilun esimerkin mukaisesti. Kunta voisi myös jättäytyä maakuntahallinnon ulkopuolelle ja huolehtia palveluistaan itsenäisesti.
|
|||||
3.3.4 | Suurille kuntayhtymille tulee valita valtuusto suoralla kansanvaalilla kunnallisvaalien yhteydessä. | -% | ||||
|
On estettävä tilanteet, joissa suurin osa kunnan budjettivallasta on tosiasiassa kuntayhtymien valtuustoilla, joita ei valita suoralla vaalilla. Myös kuntayhtymiä tulee voida muodostaa jatkossakin, mutta taloudelliselta painoarvoltaan suurille kuntayhtymille tulisi valita valtuusto suoralla kansanvaalilla kunnallisvaalien yhteydessä.
|
|||||
3.4 | Kuntien talouden parantaminen | |||||
3.4.1 | Valtion on asetettava kunnille velkaantumiskatto sekä katto sille kuinka suuren osuuden kunnan tuloista valtionosuudet voivat enimmillään muodostaa. | 100% | ||||
|
Jatkuva kriisikuntien tukeminen taloudellisesti paremmin voivien kuntien varoilla aiheuttaa moraalikatoa vastaavasti kuin eurooppalaisten kriisipankkien tukeminen asiansa hyvin hoitavien maiden veronmaksajien varoilla. Kunnat ovat päässeet velkaantumaan, koska ne ovat luottaneet siihen, että valtio pelastaa ne tarvittaessa. Kuntien velka onkin noussut viime vuosina suhteellisesti nopeammin kuin valtion velka, vaikka kuntien osuus julkisen sektorin kokonaisvelasta on edelleen kohtalaisen pieni. Valtion on asetettava kunnille velkaantumiskatto sekä katto sille kuinka suuren osuuden kunnan tuloista valtionosuudet voivat enimmillään muodostaa. Mikäli katot tulevat vastaan, jää kunnan tehtäväksi tasapainottaa budjettinsa. Kunnille asetettava velkaantumis- ja valtionosuuskatto hillitsisi myös valtion mahdollisuuksia asettaa kunnille yhä uusia velvoitteita miettimättä miten ne rahoitetaan. |
|||||
3.5 | Työllisyyden parantaminen | |||||
3.5.1 | Kun perustulo on saatu käyttöön, työehtosopimusten yleissitovuudesta voidaan luopua. | 100% | ||||
|
Valtio ei voi säädellä, miten ihmisten tulee elämänsä elää. Ihmiset pysyvät työelämässä, jos ovat terveitä ja kokevat työnsä mielekkääksi, eivät valtion eläkeikäpäätöksillä. Sosiaaliturvajärjestelmän radikaali yksinkertaistaminen perustuloon siirtymällä tekisi kaikesta työnteosta kannattavaa. Mikä tahansa työ olisi lisätuloa, eikä johtaisi ongelmiin tukibyrokratian kanssa. Myös työsopimusjärjestelyistä on tehtävä joustavampia. Kun perustulo on saatu käyttöön, työehtosopimusten yleissitovuudesta voidaan luopua. |
|||||
3.5.2 | Työnantajalle ilmaista pitempikestoista työharjoittelua ei tule tukea valtion tai kunnan varoista. | 100% | ||||
|
Työnantajalle ilmaista pitempikestoista työharjoittelua ei tule tukea valtion tai kunnan varoista, sillä järjestelmä suorastaan kerjää väärinkäytöksiä. Tukien osuus tulee olla enintään puolet työntekijän palkkauskuluista.
|
|||||
3.5.3 | Nuorten parempi työllistäminen tulee asettaa ensisijaiseksi tavoitteeksi eläköitymisiän kohottamiseen nähden. | -% | ||||
|
Eläkeiän kohoaminen merkitsee käytännössä nuorten työllistymisen vaikeutumista. Nuorten parempi työllistyminen – sekä työn määrän kasvu, että työsuhteiden laadun paraneminen – ehkäisee syrjäytymistä. On tärkeämpää ehkäistä nuoren ajautuminen kymmenien vuosien syrjäytymisputkeen kuin pitää kuusikymppinen töissä pari vuotta pidempään. Tästä syystä nuorten parempi työllistäminen tulee asettaa ensisijaiseksi tavoitteeksi eläköitymisiän kohottamiseen nähden.
|
|||||
3.5.4 | Opintotuen tulorajat pitää poistaa. | 100% | ||||
|
Opintotuen tulorajat pitää poistaa jo ennen perustuloon siirtymistä, jotta opiskelijoiden on aina kannattavaa tehdä lisää töitä menettämättä opintotukea.
|
|||||
3.5.5 | Opintojen tulee olla jatkossakin maksuttomia. | -% | ||||
|
Opetuksen maksullisuus pakottaisi käymään yhä enemmän töissä opiskelujen ohella, jolloin opiskelutahti hidastuisi. Piraattipuolue uskoo kannustamiseen enemmän kuin pakottamiseen ja rankaisemiseen. |
|||||
4 | Eurooppa-ohjelma | |||||
|
|
|||||
4.1 | Kansallisvaltioiden ja EU:n suhde | |||||
4.1.1 | EU:n toimivaltuuksia on tulkittava supistavasti siten, että kaikken valtaoikeuksien, joita ei ole yksiselitteisesti määritelty EU:lle, tulee jäädä kansallisvaltioille tai paikallistasolle. | 50% | ||||
4.1.2 | Jäsenvaltioilla pitää olla mahdollisuus kokeilla erilaisia käytäntöjä siten, että parhaimmat käytännöt voisivat levitä vapaaehtoisesti maasta toiseen. | 100% | ||||
|
EU:n tulee säätää vähimmäistasot yksilönvapauksien, perusoikeuksien, terveyden, turvallisuuden ja ympäristön suojelemiseksi. Jäsenvaltioille pitää kuitenkin jättää merkittävää kansallista liikkumavaraa, joka mahdollistaa erilaisten käytäntöjen kokeilemisen. EU:n tunnuslause "moninaisuudessaan yhtenäinen" tulee ottaa kirjaimellisesti - ja mahdollistaa moninaisuus käytännössä. Yhtenäistämisen sijaan EU:n pitää painottaa käytäntöjen yhteensovittamista ja vastavuoroista tunnustamista.
|
|||||
4.1.3 | EU:lle ei pidä luoda omaa, kansallisvaltioiden omista joukoista riippumatonta sotilaallista eikä poliisivoimaa, eikä rikosoikeudellista syyttäjä- ja tuomioistuinlaitosta. | 50% | ||||
|
Unioniin ei saa muodostua vastaavaa turvallisuusviranomaisten ja alan teollisuuden yhteenliittymää kuin Yhdysvaltain liittovaltion ympärille on muodostunut. EU:n pitää lopettaa jäsenvaltioiden rangaistusasteikkojen ja rikosoikeudellisten pakkokeinojen yhtenäistäminen. |
|||||
4.2 | Unioni ja talous | |||||
4.2.1 | Euroopan vakausmekanismille (EVM) ei tule myöntää enempää pääomia. | 50% | ||||
|
Jäsenmaiden yhteisvastuuta toistensa veloista ja kansantalouksien tasapainottamisesta ei pidä lisätä. Euroopan vakausmekanismille (EVM) ei tule myöntää enempää pääomia. Piraattipuolue kannattaa lähtökohtaisesti euroalueen koossa pitämistä. Jos eurokriisi kuitenkin pitkittyy, on euroalue purettava
pienemmiksi alueellisiksi valuutoiksi. Valuutta-alueet muodostuisivat tällöin taloudelliselta tilanteeltaan mahdollisimman yhtenäisistä maista. Mikäli euron koossa pysyminen näyttäisi edellyttävän EVM:n jatkuvaa lisäpääomittamista, on ennemmin purettava euroalue kuin jatkettava kriisimaiden lainoitusta. |
|||||
4.2.2 | EU:n tulee pyrkiä takaisin alkuperäiseen vakaus- ja kasvusopimukseen. | 100% | ||||
|
Lähitulevaisuudessa pitää pyrkiä takaisin alkuperäiseen vakaus- ja kasvusopimukseen, joka edellyttää muun muassa julkisen velan olevan enintään 60 %:a ja julkisen talouden alijäämän enintään 3 %:a bruttokansantuotteesta. Sopimuksen noudattamista on valvottava aiempaa tiukemmin. |
|||||
4.2.3 | EU:n tulee valvoa ylikansallisia pankkeja vastaavasti kuin muitakin ylikansallisia suuryrityksiä. | 100% | ||||
|
EU:n pankkivalvontaelinten tulee kyetä puuttumaan pankin toimintaan sen ollessa rahoituskriisivaarassa. Pankkivalvontaelinten on toimittava avoimesti. |
|||||
4.2.4 | Maataloustukien määrää EU:n budjetissa on vähennettävä. | -% | ||||
4.2.5 | EU:n aluekehitystuet tulee keskittää nykyistä enemmän kaikkein vähiten kehittyneille alueille. | 100% | ||||
4.2.6 | EU:n budjetin painopistettä tulee siirtää tieteen ja teknologian rahoitukseen. | 100% | ||||
|
EU voisi rajoittaa kansainvälisiä yhteistyöprojekteja ja perustaa kansallisvaltioista riippumattomia yliopistoja ja tutkimuslaitoksia. Tämä edistäisi riippumatonta tieteenharjoitusta. |
|||||
4.3 | Unionin instituutiot | |||||
4.3.1 | Komissiota ei tule muuttaa parlamentaariseksi hallitukseksi. | -% | ||||
|
EU-komissiosta on vaadittu "parlamentaarista hallitusta". Tällöin komissaarit olisivat EU-parlamentissa enemmistön muodostavien puolueiden valitsemia "ministereitä", jotka noudattaisivat "hallitusohjelmaa". Tällöin kuitenkin EU-parlamentti muuttuisi jäsenmaiden omien parlamenttien tapaiseksi kumileimasimeksi, josta kaikki hallitusohjelmaan kirjatut toimenpiteet menisivät automaattisesti läpi. Hallitusneuvottelut tapahtuisivat suljettujen ovien takana ja niiden päätyttyä lainsäädäntöprosessiin olisi enää hyvin vaikea vaikuttaa merkittävästi – mikä onkin tällä hetkellä tilanne useimmissa jäsenmaissa. Esimerkiksi ACTA-sopimus kaatui EU-parlamentissa nimenomaan sen ansiosta, ettei komissiolla ole parlamenttiin nähden samanlaista valtaa kuin jäsenmaiden hallituksilla omiin parlamentteihinsa. Tämän vuoksi Piraattipuolue ei kannata komission muuttamista parlamentaariseksi hallitukseksi. |
|||||
4.3.2 | Komissiolle tulee valita presidentti suoralla kansanvaalilla. | -% | ||||
|
Koska EU-komissio muodostetaan tällä hetkellä pitkälti jäsenmaiden hallitusten neuvottelujen tuloksena, komissiolla ei ole selkeää demokraattista mandaattia. Piraattipuolue esittää ratkaisuksi seuraavaa:
Jos edellä kuvattu ehdotus toteutettaisiin, komissio saisi selkeän demokraattisen mandaatin ja presidentinvaali edistäisi eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan kehitystä. Jäsenvaltioiden hallitusten valta EU:ssa vähenisi ja kansalaisten valta kasvaisi. Euroopan parlamentti säilyttäisi komissiosta riippumattoman asemansa, ja voisi jatkossakin pysäyttää komissiosta tulevia ehdotuksia ilman "hallituskuria". |
|||||
4.3.3 | Myös EU-parlamentille on annettava lakialoiteoikeus. | 100% | ||||
|
Tällä hetkellä lakialoiteoikeus on vain EU-komissiolla. Parlamentin tulisi voida määrätä komissio valmistelemaan lakiehdotuksen tietystä aiheesta. Mikäli komissio kieltäytyisi valmistelusta, parlamentin tulisi voida tehdä lakialoite siten, että parlamentti ja ministerineuvosto päättävät aloitteen hyväksymisestä yhdessä ilman komissiota. Komissiolla säilyy edelleen lakialoiteoikeus.
|
|||||
4.4 | Unioni ja kansalaisyhteiskunta | |||||
4.4.1 | EU:n kansalaisaloitteen tulisi aina johtaa aloitetta koskevaan äänestykseen EU-parlamentin täysistunnossa. | 100% | ||||
|
EU:ssa on tällä hetkellä kansalaisaloitekäytäntö, jossa yhteensä miljoona kansalaista vähintään seitsemästä eri jäsenmaasta voi tehdä aloitteen komissiolle. Komissio vastaa aloitteeseen, ja lisäksi siitä järjestetään parlamentissa kuuleminen. Piraattipuolueen mielestä EU:n nykyinen aloitekäytäntö ei ole riittävän voimakas. Kansalaisaloitteen tulisi aina johtaa aloitetta koskevaan äänestykseen EU-parlamentin täysistunnossa. |
|||||
4.4.2 | EU:n tulee ottaa käyttöön kansalaiskysymys. | -% | ||||
|
EU:n tulee ottaa käyttöön kansalaiskysymys, jossa komission tulisi vastata kansalaisten esittämään kysymykseen kirjallisesti tietyn ajan kuluessa. Kansalaiskysymykseen vaadittavien allekirjoitusten määrän tulisi olla huomattavasti pienempi kuin kansalaisaloitteen kohdalla.
|
|||||
4.4.3 | EU:n lainsäädäntöön tulee lisätä mahdollisuus yhtäaikaisesta EU:n laajuisesta kansanäänestyksestä. | -% | ||||
4.4.4 | Eurooppa-neuvoston ja ministerineuvoston asiakirjojen tulee olla julkisesti saatavilla vähintään kahta viikkoa ennen kokousta, jossa päätös asiasta on tarkoitus tehdä. | -% | ||||
|
Eurooppa-neuvoston (pääministerien kokous) ja ministerineuvoston (tietyn alan ministerien kokous) asiakirjojen tulee olla julkisesti saatavilla vähintään kahta viikkoa ennen kokousta, jossa päätös asiasta on tarkoitus tehdä. Tällä estettäisiin hätäiset päätökset sekä demokratiaa rapauttava kiire ja salailu, joita talouskriisin aikana on esiintynyt Eurooppa- ja ministerineuvostojen toiminnassa. Kaikki Eurooppa-neuvoston ja ministerineuvoston kokoukset ja viralliset neuvottelut pitää käydä avoimin ovin. |
|||||
4.4.5 | Lobbaajarekisteriin ilmoittautuminen on tehtävä pakolliseksi. | 100% | ||||
|
EU-päätöksiin vaikuttamaan pyrkivien lobbareiden toiminnan on oltava avoimempaa. Lobbaajarekisteriin ilmoittautuminen on tehtävä pakolliseksi. Komission ja EU-parlamentin on julkistava tiedot komissaarien, komission virkamiesten ja EU-parlamentaarikkojen tapaamisista lobbareiden kanssa (vastaava käytäntö on
jo ainakin Britanniassa). Lobbareille koituvia raportointi- ja muita velvoitteita voidaan porrastaa sen mukaan kuinka iso toimija on kyseessä. |