# | Question | Approval | ||||
---|---|---|---|---|---|---|
1 | Yksilönvapausohjelma | |||||
1.1 | Yksilönvapaudet lähtökohtana | |||||
1.1.1 | Yksilönvapauksiin kuuluu itsemääräämisoikeus silloinkin, kun se on haitaksi henkilön omalle terveydelle. | 100% | ||||
|
Lain on taattava ihmisille mahdollisimman kattavat yksilönvapaudet, jotka mahdollistavat sellaisen toiminnan, joka ei loukkaa muiden vapauksia. Yksilönvapauksia tulee rajoittaa ainoastaan sen ollessa välttämätöntä toisten vapauksien ja oikeuksien suojaamiseksi. Teon kieltämisen perusteeksi ei riitä se, ettei joku pidä siitä. Yksilönvapauksiin kuuluu itsemääräämisoikeus silloinkin, kun se on haitaksi henkilön omalle terveydelle. |
|||||
1.2 | Sananvapaus, verkkoneutraliteetti ja yksityisyys | |||||
1.2.1 | Sananvapaus | |||||
1.2.1.1 | Valtion ei tule edellyttää käyttäjien henkilötietojen rekisteröintiä. | 100% | ||||
|
Jokaisella tulee olla oikeus esiintyä nimettömästi, nimimerkillä, tai omalla nimellään suojatakseen omaa yksityisyyttään ja ilmaisunvapauttaan. Yksittäiset palvelut voivat rajoittaa näitä oikeuksia, mutta se ei kuulu valtion tehtäviin, eikä valtio saa edellyttää käyttäjien henkilötietojen rekisteröintiä. |
|||||
1.2.1.2 | Valtion harjoittama internetin sensurointi on lopetettava. | 100% | ||||
1.2.1.3 | Elokuvien ja videopelien ikärajojen asettamisen on oltava täysin vapaaehtoista. | -% | ||||
|
Elokuvien ja videopelien ikärajojen asettamisen on oltava täysin vapaaehtoista. Pakollinen ikärajajärjestelmä haittaa ennen kaikkea pienten sisällöntuottajien työtä lisäämällä byrokratiataakkaa ja kuluja. Sen sijaan sisällöntuottajia tulisi kannustaa itsesääntelevän toiminnan lisäämiseen.
|
|||||
1.2.2 | Verkkoneutraliteetti | |||||
1.2.2.1 | Linkittäjää ei pidä asettaa vastuuseen linkin sisältämästä aineistosta eikä syyttää sen levittämisestä. | 100% | ||||
1.2.3 | Yksityisyys | |||||
1.2.3.1 | Sähköisessä viestinnässä tulee olla yhtä vahva viestintäsalaisuuden taso kuin muussakin viestinnässä. | 100% | ||||
|
Sähköisen viestinnän käyttö yksityiselämän, liiketalouden ja valtionhallinnon aloilla on lisääntynyt huimasti, ja Suomen yhteiskuntajärjestys ja kansallinen turvallisuus ovat entistä riippuvaisempia juuri sähköisen viestinnän suojasta. Viestintäsalaisuuden tason eli viestinnän luottamuksellisuuden, yksityisyyden ja nimettömyyden takeiden tulee olla samoja sähköisessä ja muussa viestinnässä.
|
|||||
1.2.3.2 | Yleisiä biotunnisterekistereitä (esim. passien sormejälkirekisterit) ei tule kerätä. | 100% | ||||
|
Piraattipuolue vastustaa yleisiä biotunnisterekistereitä, kuten passinhaltijoiden sormenjälkirekisteriä. Kansalaisten säännönmukainen, laajamittainen valvonta johtaa vääjäämättä väärinkäytöksiin, eikä sille ole perusteita vapaassa yhteiskunnassa. Käytössä olevia yleisiä biotunnisterekistereitä ei saa hyödyntää
rikostutkinnassa.
|
|||||
1.2.3.3 | Vakuutusyhtiöillä ei tule olla oikeutta hinnoitella sukupuolen tai muiden yksityisasioiden perusteella | -% | ||||
|
Osa vakuutusyhtiöiden myöntämistä vakuutuksista on luonteeltaan yhteiskunnallisesti merkittäviä joko siksi, että ne ovat pakollisia tai koskevat luonnostaan huomattavan laajoja väestönosia, esimerkkinä sairausvakuutukset. Piraattipuolue edellyttää, että tämäntyyppisiä vakuutuksia myönnetään tasa-arvoisesti ottamatta vakuutuksenottajan sukupuolta huomioon tai loukkaamatta vakuutuksenottajan muitakaan yksityisoikeuksia. |
|||||
1.2.3.4 | Vakuutusyhtiöillä ei tule olla oikeutta vaatia seurantatietoja | -% | ||||
|
Liikennevakuutuksia myöntäessään vakuutusyhtiöillä ei tule olla oikeutta vakuutettavan henkilön tai liikennevälineen seurantatietoihin tai oikeutta vaatia tällaisia tietoja vakuutuksen myöntämisen ehtona tai alennusperusteena. Vakuutuksia, jotka koskevat yksittäisiä arvoesineitä ja ovat luonteeltaan harvinaisempia tai vapaaehtoisia, myöntäessä, saa kuitenkin hinnoitella vakuutettavan esineen vahingoittumisriskin parhaan saatavissa olevan tiedon mukaan. |
|||||
1.2.3.5 | Viestintäsalaisuuden loukkaukset on otettava esille kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa. | -% | ||||
|
Viestintäsalaisuuden ja tietosuojan piiriin kuuluvien tietojen väärinkäyttö on
erityisesti otettava esille kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa. EU:n tulee puolustaa viestintäsalaisuuden korkeaa tasoa.
|
|||||
1.3 | Vapauksien lisääminen | |||||
1.3.1 | Huumeet ja päihteet | |||||
1.3.1.1 | Henkilökohtainen huumeidenkäyttö on dekriminalisoitava. | 100% | ||||
|
Huumausaineiden käyttö ja välitys koskettaa Suomessa päivittäin tuhansia ihmisiä suoraan ja välillisesti. Sosiaali- ja terveyskulut, sekä huumausaineiden kaupan ja niihin liittyvän rikollisuuden torjunta maksavat yhteiskunnallemme huomattavasti puhumattakaan syrjäytymisen ja työttömyyden kustannuksista. Huumausaineiden käytön kohteleminen pelkästään rikosoikeudellisena ongelmana edistää syrjäytymistä, vie poliisin resursseja muista tehtävistä, sekä lisää järjestäytyneen rikollisuuden valtaa ja varallisuutta. Vastuullinen päihdepolitiikka kumpuaa yksilönvapauksista, pyrkien samalla vähentämään yhteisiä haittoja. Piraattipuolue vastustaa kieltolakeja ja kannattaa sen sijaan vaihtoehtoista päihdepolitiikkaa, johon kuuluu vähintään
henkilökohtaisen huumeidenkäytön dekriminalisointi. Alaikäisiltä voi kieltää päihteiden ja huumeiden käytön sekä hallussapidon, muuta heitäkään ei tule rangaista rikosoikeudellisesti. |
|||||
1.3.1.2 | Päihdehoidon ja kuntoutuksen tulee olla vapaaehtoista ja kaikkien saatavilla. | 100% | ||||
|
Käyttäjiä ei tule kohdella rikollisina jos he eivät aiheuta häiriötä muille ihmisille tai ympäristölleen. Myös huumausaineiden käyttäjien ihmisarvoa ja yksityisyyttä tulee kunnioittaa. Yksityinen käyttö tai yksityiseen käyttöön verrattava hallussapitorikos ei saa johtaa kotietsintään. Päihteiden käytön tarkasteleminen lääketieteellis-sosiaalisesta näkökulmasta tuo arvokasta lisätietoa ongelmakäyttöön johtavista taipumuksista, ja näin
edistää kykyä ehkäistä haittoja. Päihdehoitoa ja kuntoutusta tulee kehittää ja sen tulee olla vapaaehtoista, ihmisarvoa kunnioittavaa sekä kaikkien saatavilla.
|
|||||
1.3.1.3 | Erityisesti mietojen alkoholijuomien verotusta tulee keventää sekä myyntirajoituksia purkaa. | 100% | ||||
|
Laaja alkoholin ongelmakäyttö aiheuttaa suurta taakkaa sosiaali- ja terveydenhuollolle. Alkoholiongelmaa on pyritty ohjaamaan erilaisin kohdennetuin rajoituksin sekä verotuksella. Päihteiden erityinen verotus on perusteltua sikäli kuin tarkoitus on kattaa päihteiden käytöstä yhteiskunnalle suoraan koituvia kuluja. Korkea alkoholivero ei ainakaan merkittävästi helpota ongelmaa. Se kannustaa veronkiertoon sekä aiheuttaa sosiaalisia ongelmia, kun ongelmakäyttäjien tapauksessa yhä suurempi osa talouden tuloista ohjautuu päihteisiin. Vastuullista päihdekulttuuria edistetään parhaiten vapaamman lainsäädännön kautta. Tiukat rajoitukset saavat kansalaiset ajattelemaan alkoholia ensisijaisesti humalahakuisesti. Siksi erityisesti mietojen alkoholijuomien verotusta tulee keventää sekä myyntirajoituksia purkaa. |
|||||
1.3.1.4 | Sähkötupakkaan ja nuuskaan liittyvät kiellot tulee poistaa. | 100% | ||||
|
Passiivista tupakointia voisi vähentää voimakkaasti poistamalla sähkötupakkaan ja nuuskaan liittyvät kiellot. Sähkötupakkaa ja siihen tarvittavia nikotiinituotteita sekä nuuskaa tulee saada myydä ja mainostaa kuten mitä tahansa muuta tuotetta. Sähkötupakan tai nuuskan käyttöä ei saa kieltää julkisissa ja julkisluonteisissa tiloissa. Euroopan Unioni on direktiivillä kieltänyt nuuskan myynnin vuonna 1992. Ruotsilla on erityisvapaus EU:n jäsenvaltiona nuuskan myyntiin. Suomen tulee hakea kansallisella tasolla Ruotsin kaltaista erityisvapautta nuuskan myynnin ja maahantuonnin vapauttamiseksi. EU- tasolla Suomen tulee ajaa nuuskan markkinoille saattamisen kieltävän direktiivin kumoamista. |
|||||
1.3.1.5 | Alkoholin myyntimonopoli tulee purkaa. | 100% | ||||
1.3.1.6 | Viinien ja vahvojen oluiden myynti elintarvikekaupoissa tulee sallia. | 100% | ||||
1.3.1.7 | Alkoholin myyntiaikarajoituksista tulee luopua. | 100% | ||||
1.3.2 | Rahapelit | |||||
1.3.2.1 | Rahapelimonopoli tulee purkaa ja sallia vapaa kilpailu alalla. | 100% | ||||
|
Internet mahdollistaa rahapelaamisen valtion rajojen ylitse. Rahapelimonopolia ei tule suojella kieltämällä nettipelejä ja pyrkimällä esimerkiksi suodattamaan niitä. Rahapelimonopoli tulee pikemminkin purkaa ja sallia vapaa kilpailu alalla. Arpajaislain mukaan ulkomaiset rahapeliyhteisöt eivät voi harjoittaa Suomessa suoraa markkinointia, epäsuoraa mainontaa tai myynninedistämistä. Rahapeliyritysten mainonnan ja markkinoinnin esteet tulee purkaa sponsoritoiminnan mahdollistamiseksi. Suomalaisen huippu- urheilun etu on lakkauttaa rahapeliyhtiöiden lailliset monopolit ja sallia rahapeliyhtiöiden sponsoritoiminta. |
|||||
1.3.3 | Asevelvollisuus | |||||
1.3.3.1 | Asepalveluksen tulee olla vapaaehtoista. | 50% | ||||
|
Nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä ei kohtele kansalaisia tasa-arvoisesti eikä miesten pakottaminen palvelukseen vankilan uhalla sovi yksilönvapautta kunnioittavaan valtioon. Siksi asepalvelus tulee muuttaa vapaaehtoiseksi molemmille sukupuolille. Jotta asepalvelusta suorittamaan saadaan riittävästi vapaaehtoisia, tulee siitä saada riittävä korvaus. Lisäksi asepalvelus tule räätälöidä siten että se tukee osaltaan sen suorittaneiden siirtymistä tai paluuta töihin tai opiskelupaikkaan. Piraattipuolue ei hyväksy asepalvelusta suorittavien ajamista taloudellisiin ongelmiin tai vaikeuksiin perheensä elättämisessä. Piraattipuolue kannattaa siirtymistä sukupuolineutraaleihin kutsuntoihin ja varusmiespalveluksen järjestämistä siten, että mahdollisimman moni ikäluokan varusmieskoulutukseen motivoituneista yksilöistä suorittaisi vähintään peruskoulutuskauden. Aseistakieltäytymisestä langetettavista valvonta- ja vapausrangaistuksista tulee luopua. |
|||||
1.3.3.2 | Puolustusvoimia koskevat oikeudenkäynnit tulee järjestää siviilioikeudenkäynteinä rauhan aikana. | 100% | ||||
|
Tuomioistuimistosta tulee poistaa sotilasjäsenet ja kaikki Puolustusvoimia koskevat oikeudenkäynnit tulee järjestää siviilioikeudenkäynteinä rauhan aikana. |
|||||
1.3.4 | Rahankeräys | |||||
1.3.4.1 | Rahankeräyksen luvanvaraisuus tulee poistaa. | 100% | ||||
|
Yksilön perusoikeuksiin tulisi kuulua oikeus kerätä rahaa erilaisiin tarkoituksiin, oli sitten kyse joukkorahoituksesta, yleishyödyllisen toiminnan tukemisesta, niin kutsutuista aikapankeista taikka kerjäämisestä. Rahankeräyslakia tulee uudistaa radikaalisti. Lähtökohtaisesti kerääminen olisi aina sallittua ja siihen puututtaisiin ainoastaan jälkikäteen,
mikäli on syytä epäillä rikollista toimintaa. Lain tulisi kuitenkin velvoittaa ilmoittamaan muun muassa keräyksen laajuudesta, tavoitteista sekä keräystavasta silloin kun keräyksen tuoton odotetaan ylittävän tietyn rajan. Tällöin vaadittaisiin myös tarkka kirjanpito. |
|||||
1.3.5 | Hyvä kuolema | |||||
1.3.5.1 | Yksilöllä tulee olla oikeus avustettuun kuolemaan. | 100% | ||||
|
Yksilöllä tulee olla oikeus avustettuun kuolemaan sellaisissa tilanteissa, joissa terveydentila estää mielekkään elämän elämisen ja parantuminen on käytännössä lääketieteellinen mahdottomuus. Päätöksen on oltava selkeästi yksilön oma, ja sitä tulee tukea lääkärinlausunto terveydentilasta. Aloite ei saa tulla terveydenhuollosta. Avustettu kuolema tulee sallia myös aivotoimintaa vakavasti heikentävien sairauksien ja vammojen kohdalla, mikäli henkilö on tehnyt asiaa koskevan hoitotestamentin ollessaan vielä terve. Erityisesti kohtuuttomat kivut ja vaivat oikeuttaisivat avustetun kuoleman saamisen. Avustetun kuoleman mahdollisuus ei missään nimessä vähennä tarvetta parantaa saattohoitoa ja kehittää parempaa kivunlievitystä. |
|||||
1.3.6 | Seksuaalipalvelut | |||||
1.3.6.1 | Seksuaalipalveluiden myyntiä tai ostoa ei tule rajoittaa. | 100% | ||||
|
Kehollinen itsemääräämisoikeus kattaa seksuaalisuuden harjoittamisen vapaasti silloinkin kun on kyse maksullisten palveluiden myymisestä tai ostamisesta. Seksuaalipalveluiden myynti kuuluu yksilönvapauksien piiriin ja kieltolaki haittaa alan turvallisuutta sekä edistää harmaata taloutta.
|
|||||
1.3.7 | Liikkeiden aukioloajat | |||||
1.3.7.1 | Valtion ei tule säädellä kauppojen, ravintoloiden tai muiden palveluiden aukioloaikoja. | 100% | ||||
|
Valtion ei tule säädellä kauppojen, ravintoloiden tai muiden palveluiden aukioloaikoja. Yrittäjien tulee itse saada määrittää ne kannattavuuden ja työvoiman saatavuuden perusteella. Yrittäjillä tulee olla oikeus vastata kuluttajien tarpeisiin kellonajasta riippumatta. Järjestelystä hyötyvät kaikki: yrittäjät uusien ansaintamahdollisuuksien myötä, kuluttajat palveluiden saatavuuden paranemisen vuoksi ja työntekijät lisääntyvien työtuntien myötä. Yksittäisen ravintolan aukioloaikaa voidaan rajoittaa silloin, jos siitä koituu meluhaittaa naapuruston asukkaille, mutta siitä päättäköön kunta tapauskohtaisesti, ei valtio kaikkien puolesta. |
|||||
1.3.8 | Liiketoiminnan harjoittamisen vapauttaminen | |||||
1.3.8.1 | Taksien, apteekkien ja julkisen liikenteen liiketoiminta vapautettava | 100% | ||||
|
Elinkeinolupien (esim. taksit ja apteekit) tarveharkinnasta ja lukumäärärajoituksista on luovuttava ja alat avattava vapaalle kilpailulle. Elinkeinolupa tulee myöntää jokaiselle jolla on riittävä pätevyys alan yrityksen pyörittämiseen. Samalla taksien hintasäännöstelystä tulee luopua, mutta takseilta voidaan vaatia hintojen pitämistä selkeästi näkyvillä. Liikenneyhtiöille ei myöskään tule myöntää alueellisia monopoleja. Uudenlaisten taksi- ja kimppakyytiliiketoimintamallien toiminta tulee sallia ja lainsäädännölliset esteet poistaa. |
|||||
1.3.9 | Yhdistymisvapaus | |||||
1.3.9.1 | Yhdistysten tulee voida muuttaa sääntöjään ilman virkamieshyväksyntää. | -% | ||||
|
Yhdistysten sääntömuutoksiin liittyvää käytäntöä on muutettava. On yhdistymisvapautta loukkaavaa, että säännöt pitää hyväksyttää virkamiehillä, jotka voivat hylätä ne käytännössä mielivaltaisin perustein. Sääntöjen pitäisi tulla voimaan heti kun yhdistys on ne hyväksynyt. Sääntömuutos tulisi jatkossa vain ilmoittaa Patentti- ja rekisterihallitukselle, joka puuttuisi vain ilmeisiin lainvastaisuuksiin. |
|||||
1.3.10 | Vaihtoehtovaluutat | |||||
1.3.10.1 | Valtion ei pidä estää erilaisten verkkorahojen ja vaihtoehtovaluutoiden käyttöönottoa. | 100% | ||||
1.3.11 | Yksityisyyden suoja liikenteessä | |||||
1.3.11.1 | Kansalaisten liikkumista ei saa seurata ilman tuomioistuimen päätöstä | 100% | ||||
|
Yksityisyyden suojan tulee ulottua myös kansalaisen liikkumiseen. Kansalaisten automaattinen seuraaminen valtion taholta on tapahduttava vain tuomioistuimen päätöksellä. Kansalaisten automaattista ja laajamittaista liikkumisen seuraamista rauhan aikana, esimerkiksi GPS-seurannalla, poliisien rekisterikilpitunnistelaitteistolla, keskinopeuskameroilla, kasvojentunnistustekniikoilla ja muilla elektronisilla laitteilla ja tavoilla ei tule hyväksyä. Lailla ja muilla toimilla on turvattava kansalaisille mielekäs mahdollisuus oleskella ja liikkua vapaa-aikanaan myös ilman yritysten seurantaa. |
|||||
1.4 | Yhdenvertaisuus | |||||
1.4.1 | Yhdenvertaisuus lain edessä | |||||
1.4.1.1 | Lainsäädännöstä tulee poistaa ihmisten jaottelu eri ryhmiin esim. sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen ja vakaumuksen perusteella. | 100% | ||||
|
Yhteiskunnan tulee kohdella kaikkia kansalaisia ja kaikkia asukkaita yhdenvertaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että lainsäädäntö ei erottele täysivaltaisia ihmisiä. Lainsäädännön tehtäviin ei kuulu eriarvoistaa kansalaisia, vaan kaikkien tulee olla yhdenvertaisia lain edessä. Tällä hetkellä näin ei ole, vaan ihmisiä eriarvoistetaan perustuen ryhmiin, joihin hänet katsotaan kuuluvaksi. Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen ja vakaumus. Kansalaisten yhdenvertaisuus voidaan toteuttaa mielekkäästi poistamalla ihmisten lainsäädännöllinen jaottelu. |
|||||
1.4.1.2 | Vähemmistö- ja sukupuolikiintiöistä tulee luopua. | 100% | ||||
|
Yhteiskunnan tulee kohdella kaikkia kansalaisia ja kaikkia asukkaita yhdenvertaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että lainsäädäntö ei erottele täysivaltaisia ihmisiä. Lainsäädännön tehtäviin ei kuulu eriarvoistaa kansalaisia, vaan kaikkien tulee olla yhdenvertaisia lain edessä. Tällä hetkellä näin ei ole, vaan ihmisiä eriarvoistetaan perustuen ryhmiin, joihin hänet katsotaan kuuluvaksi. Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen ja vakaumus. Kansalaisten yhdenvertaisuus voidaan toteuttaa mielekkäästi poistamalla ihmisten lainsäädännöllinen jaottelu. Valtion keskeisiä tehtäviä on varmistaa, että jokainen yksilö voi osallistua päätöksentekoon tasavertaisesta asemasta. Tämä tarkoittaa käytännössä tehokasta ja tasapuolista peruskoulutusta, julkista tiedotusta, ja kohtuullista perusturvaa. Vähemmistö- ja sukupuolikiintiöt eivät ole perusteltu keino viedä yhteiskuntaa tasa-arvoisemmaksi, vaan usein ne pikemminkin ylläpitävät syrjiviä asenteita ja estävät tasa-arvon toteutumisen. |
|||||
1.4.2 | Seksuaalisuus ja avioliitto | |||||
1.4.2.1 | Avioliittolaki tulee muuttaa sukupuoli- ja määräneutraaliksi. | 100% | ||||
|
Seksuaalinen identiteetti on ollut kautta historian oleellinen syrjintää ja ennakkoluuloja nostattava tekijä. Kulttuurilliset ennakkoluulot ja lainsäädännöllinen eriarvoisuus kulkevat käsi kädessä. Sukupuolisidonnainen avioliittolaki ja siihen liittyvät oikeudet saattavat seksuaalivähemmistöjä eriarvoiseen asemaan muuhun väestöön nähden. Avioliittolain muuttaminen sukupuoli- ja määräneutraaliksi ratkaisisi tämän ongelman. Vielä parempi ja kattavampi ratkaisu olisi käsitellä kaikkia rekisteröityjä parisuhteita yhdenvertaisina "rekisteröityinä suhteina" laissa. Historiallisesti ja uskonnollisesti värittynyt avioliittokäsite voitaisiin jättää lainsäädännön ulkopuolelle yhdistyksille ja kirkollisille instituutioille. |
|||||
1.4.2.2 | Avoliitto-käsite tulee poistaa lainsäädännöstä. | 100% | ||||
1.4.3 | Sukupuoli | |||||
1.4.3.1 | Valtion ei tule vaatia sukupuolen määrittelyä. | 100% | ||||
|
Ei ole kohtuullisia perusteita ylläpitää ja vahvistaa tiukkoja yhteiskunnallisia sukupuolikategorioita. Valtion ei tarvitse tietää yksilön sukupuolta tai seksuaalisuutta eikä näitä tule merkitä mihinkään rekisteriin ellei kansalainen itse pyydä. Henkilötunnusjärjestelmä on muutettava sellaiseksi, ettei siitä voi päätellä sukupuolta. |
|||||
1.4.3.2 | Sukupuolen korjaamiseen ei tule liittyä avioero- tai sterilisaatiovaatimuksia. | 100% | ||||
|
Sukupuolen korjaamisen ei pitäisi kuulua valtiolle mitenkään eikä sitä saa hankaloittaa esimerkiksi avioero- tai sterilisaatiovaatimuksilla. Myös vanhemmuudesta tulee poistaa sukupuolisidonnaisuus. |
|||||
1.4.4 | Katsomus | |||||
1.4.4.1 | Kirkko ja valtio tulee erottaa. | 100% | ||||
|
Suomessa uskonnolliset ennakkoluulot ovat yhä merkittävä ongelma, joka vaikuttaa eri väestönryhmien arkeen. Valtion on kunnioitettava uskonnonvapautta. Valtio ei saa estää tai suosia mitään uskontoja. Piraattipuolue kannattaa kirkon ja valtion erottamista.
|
|||||
1.4.4.2 | Kouluopetuksen tulee olla yhtenäistä uskonnollisesta vakaumuksesta riippumatta. | 100% | ||||
|
Vanhemmilla on luonnollisesti suuri rooli lapsen maailmankatsomuksen muodostumisessa. Tätä rooli ei tule aiheetta korostaa siten, että lasta kohdellaan vanhempiensa uskonnon mukaan eri tavalla kuin muita. Esimerkiksi koulussa oppisisältöjen tulisi tästä syystä olla yhtenevät uskonnollisesta taustasta riippumatta.
|
|||||
1.4.4.3 | Pienten lasten liittämisestä virallisiksi jäseniksi uskonnollisiin yhdyskuntiin on luovuttava. | 100% | ||||
|
Kirkkoja ja uskonnollisia yhdyskuntia on kohdeltava liittymisen ja eroamisen osalta samalla tavalla kuin tavallisia yhdistyksiä. Pienten lasten liittämisestä virallisiksi jäseniksi kirkkoihin ja uskonnollisiin yhdyskuntiin on luovuttava. Tämä ei estä symbolisten kaste- ja vastaavien rituaalien suorittamista.
|
|||||
1.4.4.4 | Poikalasten rituaalinen ympärileikkaus on kriminalisoitava. | 100% | ||||
|
Uskonnonvapaus ei merkitse, että uskonnon ja omantunnon vapauteen vedoten voitaisiin loukata ihmisoikeuksia tai ihmisarvoa. Tämän vuoksi esimerkiksi poikalasten rituaalinen ympärileikkaus on kriminalisoitava.
|
|||||
1.5 | Oikeusturva | |||||
1.5.1 | Suomeen on perustettava eduskunnasta itsenäinen perustuslakituomioistuin. | -% | ||||
|
Suomeen on perustettava eduskunnasta itsenäinen perustuslakituomioistuin, joka tulkitsee ja valvoo muiden lakien perustuslaillisuutta. Se ei kuitenkaan korvaa eduskunnan perustuslakivaliokuntaa, joka edelleen valvoo lakien perustuslaillisuutta lain säätämisvaiheessa. Perustuslainmukaisuutta tulee tutkia kaikissa tuomioistuinkäsittelyissä. |