| 1 |
Valtion tehtävät. |
| 1.1 |
Valtion tulee huolehtia sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta |
Yes |
| | Lainsäädäntö, poliisi, tuomioistuimet, vankilat, armeija ja palokunta ovat lähes valtion ainoita tehtäviä. Näitä tehtäviä pitää tuottaa mahd. paljon paikallisella tasolla ja yksityisesti. Mikään ei estä valtiota ostamaan poliisipalveluita yksityisiltä vartiointiliikkeiltä tai paloautoja esim. Saabilta tai Renaultilta. Valtion tehtäviin kuuluu ainoastaan tarvittavan rahoituksen takaaminen.
|
| 1.2 |
Valtion tulee taata minimitoimeentulo vähäosaisille |
No |
| | Yksityiset hyväntekeväisyysjärjestöt, kuten vaikka Punainen Risti ja kirkot, voivat huolehtia vähäosaisista helposti ilman valtion väliintuloa. Kun veroja ei ole, on kansalla niin paljon enemmän rahaa ja auttamisen halua, että lahjoitukset ovat riittäviä. Ääritapauksissa (esim. pula-ajat, joita sivistyneissä länsimaissa ei enää koskaan koeta) kansalaispalkkamalli on mahdollinen. |
| 1.3 |
Valtion tulee taata perusterveydenhuolto myös varattomille |
No |
| | Yksityiset hyväntekeväisyysjärjestöt voivat helposti taata myös varattomien perusterveydenhuoltoon tarvittavat varat. Vapaassa markkinataloudessa usein myös sairaalat ovat avokätisesti halukkaita järjestämään varattomien perusterveydenhuollon. Muutamien varattomien lääkitseminen on myös sairaaloille halvempaa, kuin kuolemaan jätetyistä potilaista koituvat imagonmenetykset. Terveydenhuolto on vapaassa markkinataloudessa halvempaa mitä yleensä kuvitellaan, se maksaa keskimäärin noin kolmanneksen vuodessa, verrattuna vuoden ruokakuluihin per henkilö.
|
| 1.4 |
Valtion tulee taata koulutus myös varattomille |
No |
| | Peruskoulutukseen kuuluu vain luku- ja laskutaito. Ne omaksuttuaan, lapsi voi oppia oikeastaan mitä tahansa, kunhan häneltä löytyy vain aikaa ja innostusta (joita koulut ovat tehokkaita tappamaan). Luku- ja laskutaito ovat onneksi niin yksinkertaisia asioita, että jopa kolmevuotias voi ne oppia, niitä ei erityisesti tarvitse opettaa. Muu tieto voidaan hankkia vaikka yksityisillä lahjoituksilla toimivista kirjastoista. Korkeakouluopinnot ovat puolestaan varainsiirto köyhiltä rikkaille, eivätkä siten auta varattomia - päinvastoin. Vapaassa markkinataloudessa kalliit korkeakoulupaikat voidaan kustantaa esim. lainalla (mitä pankit yleensä pitävät hyvänä sijoituksena), stipendeillä, yksityisillä lahjoituksilla tai kovalla työllä ja säästämisellä.
|
| 1.5 |
Valtion tulee huolehtia, etteivät tuloerot kasva liian suuriksi |
No |
| | Vapaassa markkinataloudessa rikkaat rikastuvat, koska he ovat tehneet erittäin tärkeää työtä, siksi heidän rankaisu on huono idea. Erittäin monet rikkaat kantavat myös valtavan sosiaalisen vastuun työllistämällä tuhansia muita ja tekemällä suuria lahjoituksia yksityisille hyväntekeväisyysjärjestöille. Tulee myös huomioida, ettei rahan määrä ole mikään fiksattu muuttumaton luku, vaan se kasvaa suhteessa talouden vapauteen - mitä vapaampi talous, sitä enemmän rahaa meillä on käytettävänä ensi vuonna. Siksi köyhätkin höytyvät jo kymmenen vuoden pituisessa juoksussa enemmän siitä, että rikkaat saavat pitää rahansa, kuin siitä että rikkaiden varoja alettaisiin sosialisoida.
|
| 1.6 |
Valtion tulee huolehtia, että työntekijöille maksetaan oikeudenmukaista palkkaa |
No |
| | Työntekijät tietävät itse mikä on oikeudenmukainen palkka ja kieltäytyvät työskentelemästä sitä pienemmällä palkalla. Ongelma muodostuu vasta, jos ihmisellä ei ole varaa kieltäytyä työpaikasta heikon taloudellisen tilan vuoksi. Tällöin ratkaisu ei kuitenkaan ole palkkasäännöstely, koska se heikentää ainoastaan huonompiosaisten asemaa ja luo työttömyyttä. Yksityiset avustusjärjestöt voivat auttaa tässäkin asiassa. Kaikissa teollisuusmaissa, kaikkina aikoina, työntekijät ovat saaneet noin 70 % työnsä tuotosta, työnantajat 30 %. Ammattiliitot ja säännöstelyt, eivät ole vaikuttaneet tähän jakoon mitenkään.
|
| 1.7 |
Valtion tulee tukea rahallisesti lapsiperheitä |
No |
| | Vaikka suurin osa vanhemmista toimiikin vastuullisesti, on lapsiperheiden tukeminen muodostanut tilanteita, joissa vanhemmat ovat kohdelleet lapsia kaltoin (esim. pitämällä heitä nälässä) ja elättäneet itsensä lapsilisillä. Myös uskonnolliset fanaatikot ovat, lapsilisien turvin, ylläpitäneet kymmeniä lapsia, joita he muuten eivät olisi hankkineet. Kriisitilanteiden varalla yksityiset hyväntekeväisyysjärjestöt voivat huolehtia myös lapsiperheiden toimeentulosta. Raha pelkästään ei yleensä ratkaise lapsiperheiden pulmia, huolenpidon puute on yleensä paljon akuutimpi ongelma. |
| 1.8 |
Valtion tulee tukea rahallisesti liikuntaa ja urheilua |
No |
| | Täysin turha menoerä, kenenkään perustarpeet, saatikka henki, eivät ole riippuvaisia valtion tarjoamasta liikunnasta ja urheilusta, eikä ketään saada liikkumaan rahoittamalla urheiluseuroja. Ihmiset voivat itse päättää mihin rahansa kuluttavat.
|
| 1.9 |
Valtion tulee tukea rahallisesti kulttuuria ja taidetta |
No |
| | Täysin turha menoerä, ihmiset voivat itse päättää millaista kulttuuria tahtovat. Toiset tahtovat oopperaan, toiset katsomaan Hollywood elokuvia, jotkut rakastavat klassista musiikkia, toiset rokkia. Asia ei kuulu valtiolle.
|
| 1.10 |
Valtion tulee tukea rahallisesti tiedettä ja tutkimustyötä |
No |
| | Täysin turha menoerä, yliopistot saavat riittävästi tutkimusvaroja opiskelijoiden lukukausimaksuista, yksityisiltä lahjoittajilta ja tilaustöinä yrityksiltä. Yksityiset yritykset tutkivat asioita, joista he voivat taloudellisesti hyötyä ja lopulta uudesta teknologiasta hyötyy ennen kaikkea kuluttaja. Mitään tukia ei tarvita, niistä on enemmän haittaa kansantaloudelle kuin hyötyä.
|
| 1.11 |
Valtion tulee tukea rahallisesti kansallisesti tärkeitä yrityksiä ja elinkeinoja |
No |
| | Täysin turha menoerä, sivistyneissä länsimaissa ruoan loppuminen ei kuulosta uskottavalta skenaariolta. Kansallisesti tärkeitä yrityksiä on turha tukea, koska työt eivät koskaan lopu kesken, se on yksinkertaisesti mahdotonta. Jos joku yritys ei pärjää kilpailussa, on parempi että yritys menee konkurssiin. Tärkeämpää on taata vapaat työmarkkina (mikä tarkoittaa täystyöllisyyttä) ja huolehtia siitä, ettei yrityksiä veroteta hengiltä.
|
| 1.12 |
Valtion tulee tukea rahallisesti uusien yritysten perustamista |
No |
| | Täysin turha menoerä, pankit, pörssit ja venture kapitalistit tukevat kannattaviksi kokemiensa uusien yritysten perustamista riittävästi. Starttiraha tarkoittaa käytännössä rahan haaskuuta lukuisiin epäonnistuviin projekteihin. On paljon tärkeämpää poistaa verot ja byrokraattiset esteet. |
| 1.13 |
Valtion tulee taata pankkitalletusten turvallisuus ja pankkien vakaus |
No |
| | Ei missään nimessä, täysin turha menoerä ja kaikenlisäksi vaarallinen sellainen. Pankkituet ja valtion takaama talletussuoja aikaansaivat edellisen pankkikriisin, koska pankit ottivat tällöin turhia riskejä. Vapaassa markkinataloudessa riskinhaluiset asiakkaat voivat sijoittaa rahansa riskejä ottaviin pankkeihin, kun taas vakautta arvostavat asiakkaat pankkeihin, joissa heidän rahansa ovat turvassa.
|